Image 'Perustiedot'!B11
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste Lehto Group Oyj
Yhteisön kotipaikka Suomi
Yhteisön oikeudellinen muoto Oyj
Kotivaltio Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite Voimatie 6B, 90440 Kempele
Pääasiallinen toimipaikka Kempele
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista Rakentaminen
Emoyrityksen nimi Lehto Group Oyj
.
.
.
.
.
.
.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022
1-12/ 1-12/
Konserni 2022 2021
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista, Meur 344,8 404,1
Liikevaihdon muutos jatkuvista toiminnoista -% -14,7 % -21,8 %
Liiketulos jatkuvista toiminnoista, Meur -42,2 -28,3
Liiketulos jatkuvista toiminnoista, % liikevaihdosta -12,2 % -7,0 %
Tulos jatkuvista toiminnoista, Meur -58,8 -29,9
Tulos lopetetuista toiminnoista, Meur 32,1 -2,7
Kauden tulos, Meur -26,7 -32,6
Tilauskanta kauden lopussa, Meur 205,9 444,2
Osakekohtainen tulos, Eur -0,31 -0,37
Rahavarat, Meur 13,2 32,8
Rahoitusvelat, Meur 33,9 45,8
Vuokrasopimusvelat, Meur 77,8 90,4
Omavaraisuusaste, % 27,0 % 27,2 %
Nettovelkaantumisaste, % 147,9 % 113,8 %
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, % 38,7 % 37,3 %
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, % 31,0 % 14,4 %
• Vuoden 2022 liikevaihto jatkuvista toiminnoista laski 14,7 % % edellisvuodesta ja oli 344,8 (404,1) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski molemmilla palvelualueilla ja laskun taustalla on rakennushankkeiden lukumäärän väheneminen. Liiketulos jatkuvista toiminnoista oli -42,2 (-28,3) miljoonaa euroa. Liiketulosta rasittavat noin 30 miljoonan euron erityiserät. Erityiseriä ovat:
o Viisi kiinteähintaista ennen vuotta 2021 hinnoiteltua toimitilahanketta, joista on syntynyt merkittäviä tappioita rakennuskustannusten noustessa
o Asuntojen myyntihintojen merkittävät alennukset yhdessä lakkautetun toimialueen kohteessa sekä joissakin yksittäisissä kohteissa
o Tappiollisten tai heikkokatteisten hankesopimusten purkamisesta aiheutuneita kuluja
o Lopetettuun Optimikodit-liiketoimintaan liittyviä tappioita
o Luottotappioita
• Tilikaudella aloitettiin 586 (1 835) uuden asunnon rakentaminen. Aloitusmäärää pienensi tilikauden loppupuolella tapahtunut usean asuntohankkeen siirtyminen eteenpäin. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 1 196 (2 002) asuntoa, joista valtaosa liittyy institutionaalisille sijoittajille tehtäviin hankkeisiin. Tilikauden päättyessä myymättömien valmiiden asuntojen lukumäärä oli 73.
• Tilikauden tulos oli -26,7 (-32,6) miljoonaa euroa. Tilikauden tulosta paransi putkiremontit-liiketoiminnan myynnistä syntynyt myyntivoitto kulujen jälkeen (+30,9 miljoonaa euroa) ja sitä heikensi laskennallisten verosaamisten merkittävä pieneneminen (-12,8 miljoonaa euroa).
• Tilikauden päättyessä kassavarat olivat 13,2 (32,8) miljoonaa euroa ja korollisten velkojen määrä ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 33,9 (45,8) miljoonaa euroa. Kassavaroja kasvatti muun muassa putkiremontit-liiketoiminnan myynti ja kassavaroja vähensivät tappiollinen tulos ja lainojen takaisinmaksut.
• Tilikauden tulos oli -32,6 (-8,2) miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos jatkuvien toimintojen osuus oli -25,7 (-5,1) miljoonaa euroa. Lopetettuna toimintona raportoitavan Ruotsin toimintojen tilikauden tulos oli -6,9 miljoonaa euroa (-3,1 miljoonaa euroa vuonna 2020).
• Konsernin tilauskanta pieneni 205,9 miljoonaan euroon (jatkuvien toimintojen tilauskanta 444,2 miljoonaa euroa 31.12.2021).
• Tilauskanta kasvoi 474,1 miljoonaan euroon (426,3 miljoonaa euroa 31.12.2020). Tilauskanta kasvoi molemmilla palvelualueilla.
o Toimitilat-palvelualueen tilauskanta pieneni 75 % 50,3 miljoonaan euroon ja Asunnot-palvelualueen tilauskanta pieneni 36 % 155,6 miljoonaan euroon. Toimitilojen tilauskannan keskeisin syy on aiemmin tilauskannassa olleiden ja neuvottelussa olleiden hankesopimusten purkaminen niiden tappiollisuuden vuoksi.
o Asuntojen tilauskantaa pienensi vähäinen uusien hankealoitusten määrä. Hankkeiden aloittamista hidasti heikko hankerahoituksen saatavuus.  
• Kesäkuussa yhtiö toteutti noin 50 miljoonan euron rahoitusratkaisun, jonka keskeiset elementit olivat:
o Putkiremontit-liiketoiminnan myynti (noin +29 miljoonaa euroa)
o Uusi RCF-luottolimiitti pankeilta (noin +13 miljoonaa euroa)
o RS-rahoitus pankeilta meneillään ja alkaviin rakennushankkeisiin (noin +26 miljoonaa euroa)
o Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku (noin +15 miljoonaa euroa)
o Edellisen RCF-luottolimiitin ja bilateraalilainojen takaisinmaksut (noin -32 miljoonaa euroa).
• Hallitus esittää, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa.
Liikevaihto palvelualueittain, Meur 1-12/2022 1-12/2021 Muutos
Asunnot 213,3 254,3 -16,1 %
Toimitilat 131,5 149,8 -12,3 %
Yhteensä 344,8 404,1 -14,7 %
Liiketoimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys vuonna 2022
LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS
Lehdon liiketoiminta tapahtuu Suomessa ja rakennusala reagoi herkästi talouden yleisiin suhdanteisiin. Suomen Pankki arvioi joulukuussa 2022, että Suomen talous kasvaa 1,9 % vuonna 2022, ja että vuonna 2023 talous ajautuu lievään taantumaan BKT:n supistuessa 0,5 %. Taantuman syynä nähdään olevan Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi ja elinkustannusten nopea nousu. Suomen Pankki ennakoi kasvun elpyvän vuonna 2024.
Rakennusteollisuus RT esitti lokakuussa 2022 julkistamassaan suhdannekatsauksessaan, että rakentaminen kasvaa 2 % vuonna 2022 vanhan työkannan ja hyvin jatkuneen asuntorakentamisen tukemana. Lokakuussa RT ennakoi, että vuonna 2023 rakentaminen vastaavasti vähenee 2 % uudistalorakentamisen ja infrarakentamisen supistuessa. Kovan inflaation ja korkotason nousun nähdään olevan keskeisiä rakentamista hidastavia tekijöitä.
Rakennusmarkkinan pienenemistä ennakoi myös rakennuslupien väheneminen. Tilastokeskuksen mukaan syys-marraskuun 2022 aikana uudisrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia 35 % vuodentakaista vähemmän ja samana ajanjaksona rakennushankkeita aloitettiin 20 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Rakennusmateriaalien hinnat nousivat vuoden 2022 aikana, mutta loppuvuonna hinnoissa nähtiin tasaantumista ja jopa alenemista. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousu vuoden 2022 joulukuussa oli 5,3 % vuodentakaisesta. Tarvikepanoksista vuodessa eniten kustannukset nousivat lämmöneristeissä (17,8 %) ja lämpö-, vesi- ja viemäritarvikkeissa (17,1 %). Joidenkin tarvikkeiden hinnat myös laskivat ja mm puurakenteiden kustannusten muutos edellisvuoteen verrattuna oli -7,6 %.
Vuonna 2022 pitkään matalalla olleessa korkoympäristössä tapahtui voimakas muutos, joka vaikutti erityisesti sijoittajakysyntään. Samaan aikaan korkeana jatkunut inflaatio esimerkiksi kiinteistöjen ylläpitokulujen ennustamisessa sekä vuokratasojen kehittymisestä lähitulevaisuudessa aiheutti kysynnän heikkenemistä ja investointipäätösten lykkäyksiä.
ASUNNOT
Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin ja toteuttaa hoiva- ja palveluasumisen yksikköjä eri puolille Suomea. Toiminta keskittyy kasvaviin yliopistokaupunkeihin, joissa Lehto haluaa mahdollistaa laadukkaan asumisen myös pieni- ja keskituloisille talouksille.
Asunnot-liiketoiminta on pääosin omaperusteista asuntorakentamista, jossa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä, yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä rahastoja.
Suurin osa Lehdon asuntokohteista on betonirakenteisia kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät keskeiset sähkö, vesi-, lämpö-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja kytketään toisiinsa. Tämä patentoitu rakentamismenetelmä nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.
Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puuelementtirakenteisia kerrostaloja. Tämän tuoteperheen asunnot valmistetaan omilla kotimaisilla tehtailla tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Puurakenteisissa asuinkerrostaloissa teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin betonista rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Näin työmaatoteutuksen aikataulu voidaan saada betonirakentamista merkittävästi lyhemmäksi.
Lisäksi Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden ja kuntien tarpeisiin. Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle taholle. Rakennustyypiltään hoivakohteet ovat tavanomaisten asuinrakennusten kaltaisia.
Kesäkuussa 2022 Lehto myi Asunnot-palvelualueen sisällä toimineen putkiremontit-liiketoiminnan, minkä liikevaihto on oikaistu raportointikauden ja vertailukausien luvuista.
Liiketoiminnan kehitys vuonna 2022
Asuntorakentamisen kysyntä heikkeni vuoden aikana. Kuluttajien luottamus oli heikkoa koko vuoden ajan ja yleinen Suomen taloustilanteen epävarmuus kasvoi vuoden loppua kohden. Korkojen ja inflaation kasvu sekä rahoituksen saatavuuden heikentyminen vaikuttivat pienentävästi asuntojen kysyntään.
Asunnot-palvelualueen liikevaihto laski 16,1 % vertailukaudesta 213,3 (254,3) miljoonaan euroon. Asuntojen myyntivolyymit olivat edellisvuotta pienempiä ja kaudella aloitettiin selvästi vertailukautta vähemmän uusia asuntohankkeita. Katsauskaudella myytiin 758 asuntoa, joista valtaosa liittyi sijoittajakohteisiin.
Myydyt asunnot katsauskaudella, kpl 1-12/2022 1-12/2021
Sijoittajille 497 1 529
Omaperusteiset 261 319
Myydyt asunnot katsauskaudella yhteensä 758 1 848
Kaudella valmistui 1 392 (1 277) asuntoa ja aloitettiin 586 (1 835) uuden asunnon rakentaminen. Aloitetut kohteet sijaitsivat pääkaupunkiseudulla sekä Oulussa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 1 196 (2 002) kpl.
Rakenteilla olevat asunnot, kpl 1-12/2022 1-12/2021
Rakenteilla kauden alussa 2 002 1 444
+ kaudella aloitetut 586 1 835
- kaudella valmistuneet -1 392 -1 277
Rakenteilla olevat asunnot yhteensä 1 196 2 002
Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 254 (456) kpl. Näistä valmiita ja myymättömiä asuntoja oli 73 (26) kpl. Asuntohankkeiden painopiste on vahvasti sijoittajamyynnissä, mutta yhtiöllä on tekniset ja toiminnalliset edellytykset aloittaa kuluttajakohteita markkinatilanteen muuttuessa.
Asuntoja myymättä, kpl 1-12/2022 1-12/2021
Rakenteilla olevat 181 430
Valmiit 73 26
Asuntoja myymättä yhteensä 254 456
Asunnot-palvelualueen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 155,6 miljoonaa euroa (242,3 miljoonaa euroa 31.12.2021). Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan sijoittajakohteista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Kuluttajakohteet sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.
Hoivarakentamisen volyymi oli vertailukautta korkeampi johtuen palveluasumisen kohteista osana asuntorakentamisen hankkeita. Katsauskaudella valmistui yksi (4) hoivakoti. Kauden päättyessä rakenteilla oli kaksi (1) palveluasumisen kohdetta. Hoiva- ja palveluasumisen hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.
Tero Karislahti, 39, aloitti Lehdon Asunnot-palvelualueen johtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä 10.6.2022 alkaen. Karislahti on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänellä on 18 vuoden työkokemus rakennuskonserni YIT:n palveluksessa erilaisista vastuista. Vuodesta 2015 lähtien Karislahti on työskennellyt asuntorakentamisen johtotehtävissä, muun muassa aluejohtajana.
TOIMITILAT
Lehdolla on pitkä kokemus hallimaisten toimitilojen, kuten myymälätilojen, kauppakeskusten, logistiikka-, varasto- ja tuotantotilojen rakentamisesta. Näiden lisäksi Lehto on rakentanut muun muassa toimistotiloja, hotelleja ja kouluja, joista osasta on syntynyt merkittäviä tappioita. Vuoden 2022 aikana Lehto päivitti Toimitiloja koskevaa strategiaansa ja sen mukaisesti Lehdon Toimitilat-palvelualueen painopiste on aikaisempaa selkeämmin hallimaisten toimitilojen rakentamisessa.
Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä kuntia ja kaupunkeja.
Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu ”suunnittele ja toteuta” -mallilla, jossa Lehto vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin ja suunnittelee sekä rakentaa kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.
Liiketoiminnan kehitys vuonna 2022
Palvelualueen liikevaihto laski 12,3 % vertailukaudesta 131,5 (149,8) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski erityisesti Lehdon aiempaa selektiivisemmän hankevalintaprosessin takia, mutta myös purettujen hankesopimusten seurauksena.
Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin 14 toimitilakohdetta (18 kohdetta 2021). Kauden päättyessä rakenteilla oli 6 (15) kohdetta, joista merkittävimpiä ovat Vantaan Kivistön lähipalvelukeskus, Helsingin Malmille rakennettava kaksoistornitalo sekä Kemin biotuotetehtaalle rakennettava käyttökonttori.
Kaudella allekirjoitettiin uusia tilauksia 35,3 miljoonalla eurolla ja tilauskanta pieneni 50,3 miljoonaan euroon (202,0 miljoonaa euroa 31.12.2021). Tilauskannan pieneneminen johtui erityisesti puretuista sekä vähäisistä uusista hankesopimuksista. Yhteensä Lehto on purkanut kuuden hankkeen sopimukset tai esisopimukset. Hankkeet ovat yhteisarvoltaan noin 125 miljoonaa euroa ja niistä 73 miljoonaa euroa oli aiemmin kirjattu tilauskantaan.
Toimitilojen tulosta rasittaa viisi nykyisen strategiaan kuulumatonta hanketta, jotka ovat merkittävästi tappiollisia. Hankkeista yksi on peruskorjaushanke, kaksi hotellihanketta ja kaksi toimistorakennushanketta. Tappiot johtuvat puutteista hankkeiden valmistelussa, ongelmista ja viiveistä hankkeiden toteutuksessa, urakkahintojen sopimisesta aikaisessa vaiheessa ja kohonneista materiaalikustannuksista. Lehto on jo aiemmin vuonna 2019 päättänyt luopua peruskorjaustoiminnasta ja nyt kyseessä olevaan peruskorjaushankkeeseen liittyvä sitoumus oli tehty jo vuonna 2019.
Toimitilahankkeista kuusi on merkittävästi tappiollisia. Näiden hankkeiden projektikatevaikutus vuonna 2021 on yhteensä noin -24 miljoonan euroa tappiollinen. Hankkeista kaksi on peruskorjaushankkeita (noin -10 miljoonaa euroa), kaksi hotellihanketta (noin -4 miljoonaa euroa), yksi toimistorakennushanke (noin -8 miljoonaa euroa) ja teollisuuskiinteistöhanke (noin -2 miljoonaa euroa). Tappiot johtuvat puutteista hankkeiden valmistelussa, ongelmista ja viiveistä hankkeiden toteutuksessa, urakkahintojen sopimisesta aikaisessa vaiheessa ja kohonneista materiaalikustannuksista. Lehto on jo aiemmin vuonna 2019 päättänyt luopua peruskorjaustoiminnasta ja nyt kyseessä oleviin kahteen peruskorjaushankkeisiin liittyvät sitoumukset oli tehty jo vuosina 2017–2019.
Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta. Yleisen heikentyneen markkinatilanteen seurauksena hankkeeseen liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta Lehto ja Jyväskylän kaupunki kehittävät edelleen hanketta.
Lehto on toteuttanut toiminnallisia muutoksia Toimitilat-palvelualueen projektiriskien hallinnan parantamiseksi ja on vienyt niitä käytäntöön vuoden 2022 alusta aloittaneen palvelualueen uuden johtajan johdolla. Erityistä huomiota kiinnitetään toteutettavaksi otettavien hankkeiden sopivuuteen yhtiön resursseihin ja strategiaan.
TEHDASTUOTANTO  
Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle.
Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita kiintokalusteita.
Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä yhteensä noin 50 000 m². Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 199 henkilöä (253 henkilöä 31.12.2021). Lehdon nykyinen tehdastilojen ja -laitteiston kapasiteetti mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen teollisen valmistuksen lisääntyessä strategiakaudella.
Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Lehto Components Oy on allekirjoittanut tammikuussa 2023 Oulaisten kaupungin kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti Lehto Components Oy myy Oulaisissa sijaitsevan noin 10 000 m² suuruisen tehdasrakennuksen varastorakennuksineen Oulaisten kaupungille. Kokonaisuuden myyntihinta on noin 4,7 miljoonaa euroa. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää tavanomaisten sopimusehtojen toteutumista ja Oulaisten kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen lainvoimaisuutta. Toteutuessaan myynnillä on pieni positiivinen vaikutus Lehdon vuoden 2023 liiketulokseen ja noin 4,5 miljoonan euron positiivinen vaikutus kassavirtaan. Tehdasrakennuksen kauppa ei ole vielä toteutunut tämän tiedotteen julkaisupäivänä.
Tase ja rahoitusasema
Konsernitase, Meur 31.12.2022 31.12.2021
Pitkäaikaiset varat 27,7 49,2
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, ilman IFRS 16-omaisuuseriä 101,2 108,3
Vaihto-omaisuus, IFRS 16-omaisuuserät 70,9 86,6
Lyhytaikaiset saamiset 50,4 78,3
Rahavarat 13,2 32,8
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 3,8
Varat yhteensä 267,2 355,1
Oma pääoma 66,6 90,9
Rahoitusvelat 33,9 45,8
Vuokrasopimusvelat 77,8 90,4
Saadut ennakot 20,6 20,5
Muut velat 68,4 107,4
Oma pääoma ja velat yhteensä 267,2 355,1
Taseen loppusumma laski 267,2 (355,1) miljoonaan euroon. Vakavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut heikkenivät vuoden aikana, kun oma pääoma ja kassavarat heikkenivät tappiollisen tuloksen seurauksena. Kassavaroja heikensivät lisäksi lainojen takaisinmaksut 38,3 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 27,0 % (27,2 %) ja nettovelkaantumisaste 147,9 % (113,8 % 31.12.2021). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 38,7 % (37,3 %) ja nettovelkaantumisaste 31,0 % (14,4 %).
Varat
Pitkäaikaiset varat olivat katsauskauden päättyessä 27,7 miljoonaa euroa (49,2) ja niiden pienentyminen johtuu erityisesti laskennallisten verosaamisten arvon alentumisesta 12,8 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaisiin varoihin sisältyy muun muassa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa liikearvoa, 2,9 (3,9) miljoonaa euroa koneita ja kalustoa sekä 9,9 (11,4) miljoonaa euroa tehdasrakennuksia, josta myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin sisältyy 3,7 miljoonaa euroa.
Vaihto-omaisuus laski 172,1 (194,9) miljoonaan euroon johtuen pääosin IFRS 16 -standardin mukaisten omaisuuserien vähenemisestä 15,7 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaiset saamiset pienenivät 50,4 (78,3) miljoonaan euroon ja ne sisältävät muun muassa 21,8 (39,7) miljoonaa euroa myyntisaamisia ja 24,4 (36,6) miljoonaa euroa osatuloutussaamisia. Rahavarat 31.12.2022 olivat 13,2 miljoonaa euroa (32,8 miljoonaa euroa 31.12.2021).
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma pieneni tilikaudella 66,6 (90,9) miljoonaan euroon tappiollisen tilikauden tuloksen seurauksena. Tappiollisen liiketoiminnan lisäksi tilikauden tulosta heikensi laskennallisten verosaamisten arvonalentuminen (-12,8 miljoonaa euroa), ja sitä paransi putkiremontit-liiketoiminnan myynnistä saatu myyntivoitto myynnistä aiheutuneiden kulujen jälkeen (+30,9 miljoonaa euroa).
Rahoitusvelkojen määrä ilman vuokrasopimusvelkoja laski katsauskaudella 33,9 miljoonaan euroon (45,8 miljoonaa euroa 31.12.2021). Seuraavassa taulukossa on esitetty erittely tilinpäätöshetken korollisista veloista:
Korolliset velat   31.12.2022 31.12.2021
RCF-luottolimiitti 13,0 25,1
Vaihtovelkakirjalaina 15,0
   josta oikaistu kulut ja erotettu oman pääoman komponentti -3,3
Hankekohtaiset lainat 0,0 3,2
Omaperusteisten asuntohankkeiden myymättömiin asuntoihin liittyvät RS-lainat 9,2 7,4
Investointilainat 0,0 4,7
ALV-maksujärjestely 0,0 5,3
Rahoitusvelat yhteensä 33,9 45,8
IFRS 16-vuokrasopimusvelat 77,8 90,4
Korolliset velat yhteensä 111,7 136,3
IFRS 16 -vuokrasopimusvelat ovat yhtiön vuokranmaksuvelvoitteisiin perustuvia velkoja. IFRS 16 -standardin mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa sekä omaisuus- että velkaeränä. Valtaosa Lehdon vuokrasopimusveloista liittyy rakenteilla olevien omaperusteisten asuntokohteiden tonttivuokriin, jotka ovat Lehdon velvoitteita sen ajan, kun rakenteilla oleva kohde on Lehdon hallinnassa.
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakkomaksut) pysyivät 2021 tilinpäätöshetken tasolla ja olivat 20,6 (20,5) miljoonaa euroa. Asiakassopimuksiin perustuvat velat sisältävät rakenteilla olevista hankkeista saadut maksut siltä osin, kuin niitä ei vielä ole kirjattu liikevaihtoon.
Muut velat vähenivät 58,0 (85,0) miljoonaan euroon ja ne sisältävät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä velkoja, kuten 24,8 (46,0) miljoonaa euroa ostovelkoja ja 9,6 (8,1) miljoonaa euroa arvonlisäverovelkoja.
Rahavirtalaskelma, Meur 1-12/2022 1-12/2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos + suoriteperusteisten erien oikaisut -49,2 -14,9
Nettokäyttöpääoman muutos 15,5 -25,6
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -33,7 -40,5
Investointien rahavirta 27,8 -0,7
Rahoituksen rahavirta -13,6 -31,1
Rahavarojen muutos -19,5 -72,3
Rahavarat kauden alussa 32,8 105,1
Rahavarat kauden lopussa 13,2 32,8
Liiketoiminnan nettorahavirta oli -33,7 (-40,5) miljoonaa euroa, mikä sisältää nettokäyttöpääoman pienenemisestä aiheutuneen 15,5 (-25,6) miljoonan euron positiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääoman pienenemisen taustalla on myynti- ja muiden saamisten sekä vaihto-omaisuuden pieneneminen.
Investointien nettorahavirta oli 27,8 (-0,7) miljoonaa euroa, mistä 28,7 miljoonaa euroa liittyy putkiremontit-liiketoiminnan myyntiin. Investoinneista -0,4 (-0,4) miljoonaa euroa liittyy aineellisiin, lähinnä korvausinvestointeihin ja -0,4 (-0,8) miljoonaa aineettomiin hyödykkeisiin.
Rahoituksen nettorahavirta oli -13,6 (-31,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2022 aikana nostettiin uusi 13 miljoonan euron RCF-luottolimiitti sekä 15 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina. Lainoja maksettiin takaisin 38,3 (28,7) miljoonaa euroa sisältäen aiemman RCF-luottolimiitin takaisinmaksun 25,1 miljoonaa euroa, 5,3 miljoonaa euroa arvonlisäverojärjestelyvelan takaisinmaksun sekä 7,9 miljoonaa euroa muiden rahalaitoslainojen takaisinmaksua.
Ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja Sis. IFRS 16 vuokrasopimusvelat
Rahoitusasema, Meur 31.12.2022 31.12.2021 Muutos 31.12.2022 31.12.2021 Muutos
Kassa ja likvidit varat 13,2 32,8 -19,5 13,2 32,8 -19,5
Korolliset velat 33,9 45,8 -12 108,3 136,3 -27,9
Korollinen nettovelka 20,6 13,1 7,6 95,1 103,5 -8,4
Omavaraisuusaste, % 38,7 % 37,3 % 1,4 % 27,0 % 27,2 % -0,2 %
Nettovelkaantumisaste, % 31,0 % 14,4 % 16,6 % 149,9 % 113,8 % 34,1 %
Keskeiset rahoitussopimukset
RCF-luottolimiitti
Lehto allekirjoitti 30.6.2022 luottolimiittisopimuksen (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n ja Nordea Bank Oyj:n kanssa. Luottolimiitti on määrältään 13 miljoonaa euroa ja se on voimassa 31.3.2024 asti. Katsauskauden päättyessä limiitti oli kokonaan käytössä. Luottolimiittisopimus sisältää vakuuksia, kassavarojen minimimäärään ja käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja, osingonjakokielto sopimuksen voimassaoloaikana sekä yhtiön toimintaan, hallituksen kokoonpanoon ja puheenjohtajaan liittyviä ehtoja.
Katsauskauden päättymishetkellä kaikki luottolimiittisopimuksessa olevat kovenanttiehdot eivät täyttyneet, ja yhtiöllä on tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä pankeilta saatu lupa tilapäisesti ylittää sopimuksessa olevat kovenanttirajat.  
Vaihtovelkakirjalaina
30.6.2022 Lehto tarjosi merkittäväksi institutionaalisille ja muille kokeneille sijoittajille kesäkuussa 2027 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan ensimmäisen erän. Vaihtovelkakirjalaina on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin, ja vaihtovelkakirjoja laskettiin liikkeeseen yhteensä 15 miljoonan euron yhteenlasketusta nimellisarvosta.
Yhtiön suurin osakkeenomistaja Lehto Invest Oy merkitsi 29.6.2022 tiedotetun sitoumuksensa mukaisesti vaihtovelkakirjalainaa 8,0 miljoonan euron määrästä sen ensimmäisen velkakirjaerän liikkeeseenlaskun yhteydessä ja lisäksi 29.9.2022 tiedotetun sitoumuksensa mukaisesti 2,0 miljoonaa euroa.
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun tarkoituksena oli yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen ja pankkirahoituskokonaisuuden mahdollistaminen, ja liikkeeseenlaskusta saatavat varat käytetään yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.
Arvonlisäveron maksujärjestely
Lehto sopi heinäkuussa 2020 Verohallinnon kanssa arvonlisäverovastuita koskevan noin 21,0 miljoonan euron määräisestä maksujärjestelystä. Järjestelyn viimeinen maksuerä oli elokuussa 2022, jolloin maksujärjestely myös päättyi.
Toiminnan jatkuvuus
Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä yhtiö on tehnyt arvion toiminnan jatkuvuuden edellytyksistä. Arvioinnissa on todettu, että tappiollisen liiketoiminnan seurauksena yhtiön rahoitustilanne on heikentynyt ja yhtiön rakennushankkeiden rahoitus on vaikeutunut.
Seuraavan 12 kuukauden aikaan kassan riittävyyteen katsotaan vaikuttavan erityisesti seuraavat tekijät:
- Suomen talouden ja rakennusmarkkinoiden yleinen kehitys
- Yhtiön hankkeiden kannattavuus
- Yhtiön kyky sopeuttaa kiinteitä kulujaan
- Rahoituksen ja hankkeissa tarvittavien takauksien saaminen projekteille
- Yhtiön taseomaisuuden myyntien ajoittuminen ja myyntihinnat
- Rakenteellisissa ja omistuksellisissa järjestelyissä eteneminen
- Yhtiön kyky pysyä keskeisen rahoitussopimuksen ehdoissa.
Yhtiö on laatinut sekä tulos- että kassaskenaarioita, joissa edellä mainitut tekijät on otettu huomioon ja niiden todennäköisyyksiä on arvioitu. Arvioinnin johtopäätöksenä yhtiön johto ja hallitus ovat todenneet, että yhtiön toimintaan ei liity sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka antaisivat merkittävän aiheen epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja selviytyä maksuistaan seuraavien 12 kuukauden aikana.
Henkilöstö ja palkitseminen
Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 860 henkilöä (1 043 henkilöä vuonna 2021). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 664 (1 042 31.12.2021) henkilöä. Noin 58 % konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja noin 42 % työmailla ja tehtailla toimivia työntekijöitä.
Maaliskuussa 2022 yhtiö toteutti 28.5.2021 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 151 842 osaketta, osakepohjaisen henkilön kannusjärjestelmän toteuttamiseksi.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Lehto kehittää ja valmistaa omissa tuotantolaitoksissaan rakennusteknisiä moduuleja ja komponentteja, kuten kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä, suurkattoelementtejä, talotekniikkamoduuleja ja ikkunoita. Moduloinnilla pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.
Moduulien, komponenttien ja tilakonseptien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja niistä aiheutuneet kustannukset on valtaosin kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Tilikauden aikana aktivoitujen kehittämismenojen määrä oli 0,4 (0,7) miljoonaa euroa. Merkittävimmät kehityspanostukset liittyvät tehdasvalmisteisten tuotteiden suunnitteluun ja tuotetehtaiden toiminnan kehittämiseen.
Riskit ja epävarmuustekijät
Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään on Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.
Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.
Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.
Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.
Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.
Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen. Lisäksi hankkeen viivästyminen saattaa siirtää hankkeen liikevaihdon ja liikevoiton seuraavalle tilikaudelle ja näin ollen heikentää kuluvan tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa.
Liiketoiminnan kasvaessa käyttöpääomaa sitoutuu erityisesti vaihto-omaisuuteen ja saamisiin. Tilanteessa, jossa samanaikaisesti liiketoiminta laajenee usealla palvelualueella, suuria tonttien hankintasitoumuksia realisoituu ja asiakkailta saatavat maksut viivästyvät, yhtiö saattaa joutua tilanteeseen, jossa yhtiön lisärahoituksen kustannukset kasvavat.
Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.
Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi.
Tilikautta 2023 koskevat keskeisimmät riskit
Useiden rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti ja joidenkin materiaalien saatavuus heikentyi vuoden 2022 aikana. Tämä koskee erityisesti puuta, puujalosteita, betonielementtejä, eristeitä ja taloteknisiä osia. On mahdollista, että hinnat pysyvät aiempaa korkeampana tai nousevat edelleen, ja että Lehdon erityisesti tehdasvalmisteisissa osissa käytettävien materiaalien saatavuus heikkenee. Näiden riskien toteutumisella voisi olla merkittävä vaikutus Lehdon vuoden 2023 liikevaihtoon ja liiketulokseen. Riskien eliminoimiseksi Lehto käy jatkuvaa vuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa ja arvioi korvaavien materiaalien tai komponenttien käyttämistä hankkeissa.
Lehto on muuttanut hankkeidensa hinnoittelu-, hankinta- ja sopimuskäytäntöjä siten, että kustannusriskejä voidaan hallita aikaisempaa paremmin. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat luoneet yleistä epävarmuutta asiakas- ja rahoitusmarkkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että asuntojen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan. Edelleen on mahdollista, että epävarmuuden vuoksi toimitila-asiakkaiden investointipäätökset viivästyvät.   
Velkarahoituksen ja rakennushankkeissa tarvittavien takauksien saatavuus on aikaisempia vuosia vaikeampaa. On mahdollista, että yhtiön rakennushankkeiden käynnistäminen viivästyy, jos Lehto ei saa järjestettyä hankkeilleen projektikohtaista rahoitusta tai takauksia.
Vuonna 2022 alkanut inflaation kasvu ja korkojen merkittävä nousu on vaikuttaneet erityisesti sijoittajakysyntään. Korkotason jatkuminen korkealla tai edelleen nousu voi edelleen heikentää sekä asuntojen että toimitilojen kysyntää.
Suomen taloustilanteen yleinen heikentyminen voi johtaa asiakkaiden maksuvaikeuksiin, mikä voi aiheuttaa myynnin luottotappioita.
Koronatilanteen ja Ukrainan sodan vaikutukset
Yhtiö arvioi, että merkittävimmät koronaviruspandemian vaikutukset rakennusalalle ovat liittyneet tuotanto- ja logistiikkaketjujen häiriöihin, minkä seurauksena rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet ja saatavuus on heikentynyt. Hinnat ovat jääneet osin korkealle tasolle, mutta tällä hetkellä yhtiö ei näe sellaisia liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä, joiden voitaisiin katsoa johtuvan välittömästi koronaviruspandemiasta.
Ukrainan sodalla on ollut haitallisia vaikutuksia Lehdon liiketoimintaympäristöön. Merkittävimmät vaikutukset ovat kustannusten voimakas nousu ja markkinoiden lisääntynyt yleinen epävarmuus. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2022 joulukuussa 5,3 % vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat 8,5 % ja työpanosten hinnat 1,0 %. Lehto pyrkii hallitsemaan kustannusten nousua erityisesti etukäteen sidotuilla hankintahinnoilla. Sodan jatkuminen tai laajentuminen voivat aiheuttaa lisää epävarmuuksia Lehdon liiketoimintaan.   
Markkinaepävarmuuden vuoksi Lehto on vähentänyt omaperusteisen asunto- ja toimitilarakentamisen määrää. Uusia omaperusteisia hankkeita aloitetaan hyvin valikoidusti.
Vastuullisuus- ja ympäristöasiat
Vastuullisuus on yksi Lehdon toimintaa ohjaavista arvoista. Lehdon tavoitteena on rakentaa tehokkaasti energiaa ja resursseja säästäen, vähentää rakentamisessa syntyvää materiaalihukkaa sekä olla hyvä ja reilu työnantaja. Rakennustoimialalla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, siihen sopeutumisessa sekä myös uusiutumattomien luonnonvarojen käytön pienentämisessä. Lehdon tavoitteena on yhdistää fiksu ja kestävä rakentaminen digitaalisuuden etuja hyödyntäen. Lehto kehittää muun muassa puurakentamisen ratkaisuja, joissa hyödynnetään perinteistä rakentamista resurssitehokkaampaa ja ekologisempaa tehdastuotantoa.
Lehto Groupin ympäristöasioista vastaa aina viime kädessä toimitusjohtaja. Käytännön ympäristöasioista vastaavat rakentamisen osalta palvelualueiden johtajat, tehdastuotannon osalta tehdastuotannon johtaja ja keskitettyjen hankintojen osalta konsernin hankintajohtaja. Henkilöstöön liittyvistä käytännön vastuullisuusasioista vastaa henkilöstöjohtaja. Vastuullisuuden avainmittarien kehitystä seurataan johtoryhmässä. Vastuullisuusasioita käsitellään johtoryhmissä osana normaalia liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä.
Lehto on jäsenenä Green Building Council Finland -yhteistyöverkostossa ja on halunnut myös sillä tavalla olla edistämässä kestäviä rakentamisen ratkaisuja. Green Building Council Finlandissa Lehto oli vuonna 2022 mukana toimikuntien Rakentaminen ja Viestintä -toimikuntien toiminnassa.
Lehto Groupin vastuullisuutta seurataan kolmen teeman alla, jotka seuraavat ESG-tyyppistä jaottelua (ympäristö, sosiaaliset asiat ja hallinto). Lehdolla seurattavat teemat ovat vastuullinen rakentaminen, henkilöstön hyvinvointi ja liiketapojen vastuullisuus.
Vuonna 2022 pyrittiin parantamaan jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Sekä rakennus- ja purkujätteiden lajittelu- että kierrätysasteet nousivat edeltäviin vuosiin nähden. Jätetunnuslukuihin ei ole luettu mukaan pilaantuneiden maa-ainesten massoja. Osalla tonteista on tontin aiemman historian seurauksena pilaantuneita maa-aineksia.
Lehto pyrki tekemään energiansäästötoimenpiteitä kaikilla palvelualueillaan ja osallistui valtakunnalliseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan, joka käynnistyi syksyllä 2022. Lehdon omassa käytössä olevia tiloja vähennettiin vuoden 2022 aikana useilla paikkakunnilla. Tilankäyttöä voitiin tehostaa työkannan ja henkilöstömäärän muuttuessa.
Lehto ilmoittautui mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvään Building Life -aloitteeseen, jossa tähdätään toimintaan kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä 2035. Lehto oli mukana myös hiilijalanjäljen vähentämistä ja elinkaarikustannusten pienentämistä edistämään pyrkivässä Ilmastoindikaattori -hankkeessa. Vuonna 2022 osasta Lehdon rakennushankkeita laadittiin kasvihuonekaasupäästölaskelmia. Niissä tarkasteltiin sekä tuotesidonnaisia että käyttövaiheen päästöjä.
Konsernin juridinen rakenne
Tilikauden päättyessä konsernin muodostivat emoyhtiö, Lehto Group Oyj, ja sen viisi operatiivista tytäryhtiötä. Kaikki operatiiviset tytäryhtiöt ovat Suomessa ja emoyhtiön omistusosuus niissä on 100 %. Lisäksi konserniin kuuluu kaksi ei-operatiivista yhtiötä Ruotsissa, väliaikaisia kiinteistöyhtiöitä tai niiden osakkuuksia. Konserni myi kesäkuussa 2022 sen 100 % omistaman Putkiremontit-liiketoimintaa harjoittavan Remonttipartio Oy:n koko osakekannan.
Konsernin emoyhtiöllä ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan sinne on keskitetty joitakin kaikille konserniyhtiöille yhteisiä toimintoja, jotka ovat konsernin toiminnan hallittavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta merkityksellisiä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöhallinto, kirjanpito, rahoitusasioiden koordinointi, lakiasiat, liiketoiminnan kehitys, hankintatoimi, viestintä, markkinointi ja tietohallinto.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Lehto Group Oyj piti vuoden 2022 varsinaisen yhtiökokouksensa 2.5.2022 Kempeleessä, yhtiön pääkonttorissa, osoitteessa Voimatie 6B. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2021 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen
Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.
Toimielinten palkitsemisraportin käsittely
Yhtiön yhtiökokous päätti vahvistaa yhtiön toimielinten palkitsemisraportin esitetyn ehdotuksen mukaisesti.
Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä palkkiot
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Anne Korkiakoski, Helena Säteri, Jani Nokkanen ja Hannu Lehto. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Eero Sihvonen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hannu Lehto valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkioista noin 40 % maksetaan Lehto Group Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen puheenjohtajalle näin maksettava vuosipalkkio on 69 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle sekä jäsenelle 34 500 euroa. Mikäli hallituksen jäsen kuitenkin kieltäytyy osakkeina ja rahana maksettavasta palkkiosta, maksetaan vuosipalkkio vain rahana, jolloin se on hallituksen puheenjohtajalle 55 200 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle ja jäsenille 27 600 euroa. Lisäksi hallituksen jäsenten kokouspalkkioksi kustakin hallituksen vuosikellon mukaisesta kokouksesta sekä muusta hallituksen yli kahden tunnin mittaisesta pöytäkirjatusta kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu, vahvistettiin jäsenelle 750 euroa ja hallituksen puheenjohtajalle 1 500 euroa.
Hallituksen valiokuntien jäsenten kokouspalkkioksi kustakin valiokunnan vuosikellon mukaisesta kokouksesta sekä muusta valiokunnan yli kahden tunnin mittaisesta pöytäkirjatusta kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu, vahvistettiin valiokunnan jäsenelle 400 euroa ja valiokunnan puheenjohtajalle 600 euroa.
Hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokouksista aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset vahvistettiin korvattavaksi Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että kokouspalkkiot sisältävät päivärahan.
Tilintarkastajan valinta ja palkkio
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. KPMG Oy Ab on ilmoittanut yhtiölle, että KHT-tilintarkastaja Pekka Alatalo toimii päävastuullisena tilintarkastajana. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta
Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 8 733 000 osaketta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä sen sääntöjen mukaisesti tai muulla tavalla. Hankittavista osakkeista maksetaan markkinahintainen vastike. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yhtiön liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankitut osakkeet voidaan myös pitää yhtiöllä. Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa 30.6.2023 asti ja se korvaa aikaisemmat osakkeiden hankintaa koskevat valtuudet.
Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta
Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 40 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa Yhtiön 11.4.2022 tiedottaman arviolta 15 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen rahoituksen elementtejä sisältävän rahoitusjärjestelyn toteuttamiseksi, pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 30.6.2023 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.
Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset
Hallitus päätti perustaa hallitukselle tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Eero Sihvonen ja jäseniksi Anne Korkiakoski ja Hannu Lehto.
Muutos Lehdon hallituksen ja tarkastusvaliokunnan rooleissa 5.12.2022
5.12.2022 Hannu Lehto siirtyi omasta pyynnöstään puheenjohtajan roolista hallituksen jäseneksi ja hallitus valitsi keskuudestaan uudeksi puheenjohtajaksi Eero Sihvosen. Eero Sihvosen siirryttyä hallituksen puheenjohtajaksi hallitus valitsi tarkastusvaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi Anne Korkiakosken. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Eero Sihvonen ja Hannu Lehto.
Osakkeet ja omistus
Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa oli 87 339 410 kpl ja yhtiöllä oli 16 886 osakkeenomistajaa. Yhtiön hallussa on 28 123 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa.
Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 31.12.2022 oli 0,172 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 0,944 euroa ja alin kurssi 0,167 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 45 210 912 kpl ja vaihdon arvo oli noin 23 miljoonaa euroa.
Yhtiö ei ole vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.
Omien osakkeiden luovutukset
Maaliskuussa 2022 yhtiö toteutti 28.5.2021 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 151 842 osaketta, osakepohjaisen henkilön kannusjärjestelmän toteuttamiseksi.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
9.1.2023 Lehto tiedotti myyvänsä toisen Oulaisten tehdasrakennuksistaan 4,7 miljoonalla eurolla. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää tavanomaisten sopimusehtojen toteutumista ja Oulaisten kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen lainvoimaisuutta. Kauppa ei ole vielä toteutunut tämän tiedotteen julkaisupäivänä.
30.1.2023 Lehto tiedotti, että vuoden 2022 liiketulos tulee olemaan aikaisempia arvioita alhaisempi ja kertoi käynnistäneensä neuvotteluita rakenteellisista ja omistuksellisista järjestelyistä.
1.2.2023 yhtiö julkisti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista esitettäväksi yhtiökokoukselle, joka on suunniteltu pidettävän 30.3.2023.
Vuoden 2023 näkymät
Rakentamisen epävarmasta markkina- ja rahoitustilanteesta sekä meneillään olevasta rakenteellisia ja omistuksellisia järjestelyitä koskevasta prosessista johtuen vuoden 2023 näkymään liittyy paljon epävarmuuksia.
Lehto arvioi, että vuoden 2023 liikevaihto Asunnot-palvelualueella on alempi kuin vuonna 2022 (213,3 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja Toimitilat-palvelualueella liikevaihto laskee merkittävästi vuodesta 2022 (131,5 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja että, liiketuloksen arvioidaan oleellisesti paranevan.
Liikevaihdon laskun taustalla on vähentynyt toimitila- ja asuntohankkeiden määrä. Liiketuloksen paraneminen perustuu ensisijaisesti siihen, että yhtiöllä ei ole meneillään tai alkamassa merkittäviä tappioriskiä sisältäviä projekteja.
Merkittävimpiä liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä ovat asuntojen ja toimitilojen myynnin kehittyminen sekä rahoituksen ja takauksien saatavuus rakennushankkeille.
Hallituksen ehdotus taseen osoittaman tuloksen käyttämisestä ja osingonmaksusta päättämisestä
Emoyhtiön 31.12.2022 taseen jakokelpoinen oma pääoma on 47 702 699,67 euroa, josta tilikauden tulos on -19 547 063,98 euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 ei jaeta osinkoa.
Vantaalla 14.2.2023
Lehto Group Oyj
Hallitus
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS 1 000 EUR
1.1.2022 - 1.1.2021 -
Liitetieto 31.12.2022 31.12.2021
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 3 344 791 404 089
Liiketoiminnan muut tuotot 4 1 110 429
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -5 846 -6 871
Materiaalit ja palvelut -312 078 -346 968
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -48 773 -56 083
Poistot 6 -5 885 -6 959
Liiketoiminnan muut kulut 7 -15 511 -15 888
Liiketulos -42 192 -28 251
Rahoitustuotot 8 41 104
Rahoituskulut 8 -3 362 -2 927
Tulos ennen veroja -45 513 -31 074
Tuloverot 9, 17 -13 285 1 183
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista -58 797 -29 891
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 2 32 146 -2 724
Tilikauden tulos -26 651 -32 614
Tuloksen jakautuminen
   Emoyhtiön omistajille -26 652 -32 615
   Määräysvallattomille omistajille 1 1
-26 651 -32 614
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot 23 25 -13
25 -13
Laajan tuloksen jakautuminen
   Emoyhtiön omistajille -26 627 -32 628
   Määräysvallattomille omistajille 1 1
-26 626 -32 627
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, euroa/osake 10
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton 87 276 343 87 142 297
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu 87 433 988 87 447 100
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa/osake -0,31 -0,37
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa/osake -0,31 -0,37
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, euroa/osake -0,67 -0,34
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, euroa/osake -0,67 -0,34
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake 0,37 -0,03
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake 0,37 -0,03
KONSERNIN TASE, IFRS 1 000 EUR
Liitetieto 31.12.2022 31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo 11 4 624 4 624
Muut aineettomat hyödykkeet 12 1 427 1 989
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 13 571 19 154
Sijoituskiinteistöt 14 676 693
Muut rahoitusvarat 15 971 771
Saamiset 16 6 461 8 177
Laskennalliset verosaamiset 17 0 13 797
Pitkäaikaiset varat yhteensä 27 730 49 206
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 18 172 060 194 878
Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 50 389 78 270
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat 20 314 316
Rahavarat 21 12 922 32 453
Lyhytaikaiset varat yhteensä 235 684 305 917
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 2 3 824 0
VARAT YHTEENSÄ 267 238 355 123
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 88 695 88 695
Muuntoero -229 -254
Kertyneet voittovarat -22 003 2 389
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma 66 563 90 930
Määräysvallattomien omistajien osuus 9 8
Oma pääoma yhteensä 22 66 571 90 938
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 17 0 221
Varaukset 23 5 928 5 689
Rahoitusvelat 24,26 11 670 3 132
Vuokrasopimusvelat 24,26,27 68 405 88 170
Muut pitkäaikaiset velat 25 206 115
Pitkäaikaiset velat yhteensä 86 209 97 326
Lyhytaikaiset velat
Varaukset 23 7 590 16 340
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot) 25 20 591 20 536
Ostovelat ja muut velat 25 54 639 85 004
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat velat 25 0 3
Rahoitusvelat 24,26 22 195 42 701
Vuokrasopimusvelat 24,26,27 9 442 2 275
Lyhytaikaiset velat yhteensä 114 457 166 859
Velat yhteensä 200 667 264 185
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 267 238 355 123
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS 1 000 EUR
Liitetieto 31.12.2022 31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos -26 651 -32 614
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa -8 282 9 436
Poistot 5 885 8 827
Rahoitustuotot ja -kulut 3 319 3 269
Luovutusvoitot -31 611 -33
Tuloverot 13 704 1 462
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 25 607 -4 456
Vaihto-omaisuuden muutos 8 868 413
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -18 975 -21 522
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -5 392 -5 385
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta 135 107
Maksetut verot -299 -6
Liiketoiminnan nettorahavirta -33 693 -40 503
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -433 -414
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -400 -762
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 109 33
Lopetettujen toimintojen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 2 28 722 0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat -200 0
Lainasaamisten takaisinmaksut 43 749
Myönnetyt lainat 0 -270
Saadut osingot 0 0
Investointien nettorahavirta 27 840 -665
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 24 28 000 0
Lainojen lyhennykset 24 -38 313 -28 732
Vuokrasopimusvelkojen maksut 24,27 -2 193 -2 368
Lainojen järjestelypalkkiot -1 116 0
Rahoituksen nettorahavirta -13 621 -31 100
Rahavarojen muutos (+/–) -19 474 -72 269
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -59 -17
Rahavarat tilikauden alussa 32 769 105 054
Rahavarat tilikauden lopussa 20, 21 13 236 32 769
LASKELMAN KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS 1 000 EUR
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osake-pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muunto-
ero
Kertyneet voitto-
varat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräys-vallat-tomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021 100 88 695 -241 35 076 123 629 7 123 636
Laaja tulos
Tilikauden tulos -32 615 -32 615 1 -32 614
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot -13 -13 -13
Tilikauden laaja tulos yhteensä -13 -32 615 -32 628 1 -32 627
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteinen palkitseminen -71 -71 -71
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä -71 -71 -71
Oma pääoma 31.12.2021 100 88 695 -254 2 389 90 930 8 90 938
Oma pääoma 1.1.2022 100 88 695 -254 2 389 90 930 8 90 938
Laaja tulos
Tilikauden tulos -26 652 -26 652 1 -26 651
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot 25 25 25
Tilikauden laaja tulos yhteensä 25 -26 652 -26 627 1 -26 626
Liiketoimet omistajien kanssa
Vaihtovelkakirjalainasta erotettu oman pääoman komponentti 2 231 2 231 2 231
Osakeperusteinen palkitseminen 28 28 28
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 2 260 2 260 2 260
Oma pääoma 31.12.2022 100 88 695 -229 -22 003 66 563 9 66 571
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
KONSERNIN PERUSTIEDOT
Lehto Group on rakennus- ja kiinteistöalan konserni. Konsernin emoyhtiö on Lehto Group Oyj, jonka liiketoiminta on organisoitu sen tytäryhtiöille. Emoyhtiön kotipaikka on Kempele ja rekisteröity osoite Voimatie 6 B, 90440 Kempele.
Lehto Group Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 14.2.2023. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Voimatie 6 B, 90440 Kempele.
TOIMINNAN JATKUVUUS
Tämä tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä yhtiön johto ja hallitus ovat tehneet arvion toiminnan jatkuvuuden edellytyksistä. Arvioinnissa todettiin, että tappiollisen liiketoiminnan seurauksena yhtiön rahoitustilanne oli heikentynyt ja yhtiön rakennushankkeiden rahoitus on vaikeutunut. Seuraavan 12 kuukauden aikana kassan riittävyyteen katsotaan vaikuttavan erityisesti seuraavat tekijät; Suomen talouden ja rakennusmarkkinoiden yleinen kehitys, yhtiön hankkeiden kannattavuus, yhtiön kyky sopeuttaa kiinteitä kulujaan, rahoituksen ja hankkeissa tarvittavien takauksien saaminen projekteille, yhtiön taseomaisuuden myyntien ajoittuminen ja myyntihinnat, rakenteellisissa ja omistuksellisissa järjestelyissä eteneminen ja yhtiön kyky pysyä keskeisen rahoitussopimuksen ehdoissa. Yhtiö on laatinut sekä tulos- että kassaskenaarioita, joissa edellä mainitut tekijät on otettu huomioon ja niiden todennäköisyyksiä on arvioitu. Arvioinnin johtopäätöksenä yhtiön johto ja hallitus ovat todenneet, että yhtiön toimintaan ei liity sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka antaisivat merkittävän aiheen epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja selviytyä maksuistaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Rahoitusriskejä on kuvattu tarkemmin liitetietojen kohdassa ”Rahoitusriskien hallinta”.
COVID-19 PANDEMIAN JA UKRAINAN SODAN VAIKUTUKSET
Yhtiö arvioi, että merkittävimmät koronaviruspandemian vaikutukset rakennusalalle ovat liittyneet tuotanto- ja logistiikkaketjujen häiriöihin, minkä seurauksena rakennusmateriaalien hinnat ovat nousseet ja saatavuus on heikentynyt. Hinnat ovat jääneet osin korkealle tasolle, mutta tällä hetkellä yhtiö ei näe sellaisia liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä, joiden voitaisiin katsoa johtuvan välittömästi koronaviruspandemiasta.
Ukrainan sodalla on ollut haitallisia vaikutuksia Lehdon liiketoimintaympäristöön. Suurinta haittaa aiheuttavat kustannusten voimakas nousu ja markkinoiden lisääntynyt yleinen epävarmuus. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2022 joulukuussa 5,3 % vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat 8,5 % ja työpanosten hinnat 1,0 %. Lehto pyrkii hallitsemaan kustannusten nousua erityisesti etukäteen sidotuilla hankintahinnoilla.  Markkinaepävarmuuden vuoksi Lehto on vähentänyt omaperusteisen asunto- ja toimitilarakentamisen määrää. Uusia omaperusteisia hankkeita aloitetaan hyvin valikoidusti.
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia eriä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää Lehto Group Oyj:n sekä sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimääristä tai joissa konsernilla on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut niissä määräysvallan. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet sekä sisäiset saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy omaan pääomaan erillisenä eränä.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvasta käytöstä liiketoiminnassa. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää, että myynti on erittäin todennäköinen, omaisuuserän on nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin oletetaan toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta. Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä ei enää kirjata poistoja. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi, ja joka täyttää IFRS 5:n mukaiset lopetetun toiminnon luokittelukriteerit. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.
Tilikauden aikana myyty Putkiremontit-liiketoiminta sekä vertailuvuonna lopetettu Ruotsin toiminnot on luokiteltu tässä tilinpäätöksessä lopetetuksi toiminnoksi. Konsernin tuloslaskelmassa jatkuvat ja lopetetut toiminnot esitetään erikseen. Lopetetut toiminnot esitetään omana eränään ja vertailutiedot on oikaistu vastaavasti. Luvuista on eliminoitu lopetettujen toimintojen väliset sisäiset liiketapahtumat.
Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on esitetty liitetiedossa ”Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät”.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoonsa. Ne poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät koneet ja kaluston, omassa käytössä olevia tehdaskiinteistöjä sekä muita aineellisia hyödykkeitä, jotka ovat lähinnä vuokrahuoneistojen aktivoituja peruskorjausmenoja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaika on 3–5 vuotta.
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Muut aineettomat hyödykkeet
Asiakassuhteet
Asiakassuhteet ovat liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneitä aineettomia hyödykkeitä. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuihin sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet on kirjattu hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteiden poistoaika oli 5 vuotta. Omaisuuserä on poistettu loppuun vertailutilikauden aikana.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon silloin, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Aineettomat oikeudet ovat pääosin ohjelmistoja ja lisenssejä.  sekä liiketoimintojen yhdistämisestä syntyneitä asiakassuhteita. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuihin sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Konsernin aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika ja ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Kehittämismenoja aktivoidaan taseeseen, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä ja pystytään osoittamaan, että kehittämiskohde tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista hyötyä. Taseeseen kirjatut kehittämismenot sisältävät materiaali- ja työmenoja sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei enää myöhemmin aktivoida.
Aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden poistoaika on 3–5 vuotta. Jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Sijoituskiinteistöt
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai niitä molempia. Sijoituskiinteistöt kirjataan alun perin hankintamenoon, johon sisällytetään transaktiomenot. Myöhemmin sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Sijoituskiinteistöt poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Konsernin sijoituskiinteistöt ovat liike- ja asuinkiinteistöjä, ja näiden rakennusten ja rakennelmien arvioitu taloudellinen vaikutusaika on 20 vuotta. Sijoituskiinteistöjen jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo esitetään liitetietona. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Lisäksi liikearvon arvonalentumistestaus tehdään aina, kun esiintyy jokin viite siitä, että yksikön arvo saattaa olla alentunut. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernin alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan kuluna, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi.  Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuus muodostuu rakenteilla olevista kohteista, myytäväksi tarkoitetuista valmiista kohteista sekä toiminnassa käytettävistä aineista ja tarvikkeista. Näiden hankintameno muodostuu tontin arvosta ja muista rakentamisen raaka-aineista, vieraan pääoman menoista, suunnittelukuluista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista sekä muista välittömistä ja välillisistä rakennushankkeisiin liittyvistä menoista.
Rahoitusvarat ja rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Rahoitusvarat luokitellaan perustuen konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamalliin ja niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.
Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista.
Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumisesta johtuvat tappiot esitetään tuloslaskelman erässä ”Liiketoiminnan muut kulut”.
Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat sisältävät vaadittaessa nostettavissa olevia rahasto-osuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia ja erittäin likvidejä sijoituksia. Sijoituksiin liittyy kuitenkin rahavaroja suurempi riski arvonmuutoksesta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
Vaihtovelkakirjalainat luokitellaan yhdistelmäinstrumenteiksi, joiden sisältämät komponentit määritetään järjestelyn sisällön perusteella vieraaksi ja omaksi pääomaksi. Vieraan pääoman osuus kirjataan alun perin vastaavanlaisen vaihto-oikeudettoman velan käypään arvoon. Oman pääoman osuus kirjataan alun perin koko instrumentin ja vieraan pääoman osuuden käypien arvojen erotuksena. Transaktiomenot kohdistetaan vieraan ja oman pääoman osuuksille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa. Vaihto-oikeuden arvo sisältyy käypään arvoon. Tämän jälkeen vieraan pääoman osuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Oman pääoman osuus luokitellaan uudelleen oman pääoman erien välillä, kun velkakirjoja vaihdetaan osakkeisiin, tai niiden voimassaolo lakkaa.
Vieraan pääoman menojen aktivointi
Yhtiö aktivoi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Ehdot täyttävä omaisuuserä on kyseessä silloin, kun sen valmiiksi saattaminen aiottuun käyttötarkoitukseen vie huomattavan pitkän valmistusajan. Aktivointi aloitetaan, kun omaisuuserästä syntyy kustannuksia, joista aiheutuu vieraan pääoman menoja, ja kun toimenpiteet, joilla omaisuuserä saatetaan aiottuun käyttöönsä tai myyntiin, ovat käynnissä. Aktivointi lopetetaan, kun kaikki olennaiset toimenpiteet, jotka liittyvät omaisuuserän saattamiseen aiottuun käyttöön tai myyntiin, on suoritettu loppuun. Omaperusteisissa asuntoprojekteissa vieraan pääoman menot aktivoidaan rakennusaikana ja kirjataan tulosvaikutteisesti liikevoiton yläpuolella projektikuluksi luovutushetkellä.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Konsernin varaukset ovat takuuvarauksia, jotka perustuvat arvioituihin valmistuneiden rakennusurakoiden jälkityökustannuksiin. Takuuvarauksen määrä arvioidaan takuumenojen toteutumisesta olevan kokemusperäisen tiedon perusteella. Mikäli takuutyövaraukset toteutuvat arvioitua suurempana, kirjataan ylimenevä osuus saman tien kuluksi. Mikäli takuuajan päätyttyä puolestaan havaitaan varauksen olleen liian suuri, puretaan varaus tulosvaikutteisesti.
Perustajaurakoinnin kymmenvuotisvastuut on esitetty varauksina tilinpäätöksessä siltä osin kuin niiden toteutumista pidetään todennäköisenä ja niistä aiheutuvan vastuun määrää voidaan arvioida luotettavasti.
Jos velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat sopimuksen edellyttämät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt, kirjataan ensin mahdollinen arvonalentumistappio kyseiseen sopimukseen kohdistuvista omaisuuseristä. Mikäli vielä tämän jälkeenkin odotetut menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt, tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Konsernilla on omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä pitkäaikaisia maa-alueiden vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on usein jopa 50–70 vuotta. Vaihto-omaisuuteen liittyvät maanvuokrasopimukset ovat yhtiön hallinnassa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden, mutta nämä tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi. Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa vaihto-omaisuudessa vastaavasti kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit. Omaperusteisen hankkeen luovutushetkellä myös maa-alueen vuokrasopimuksen hallinta ja omistus siirtyy asiakkaalle ja yhtiö kirjaa tässä hetkessä vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuus erän pois taseesta vaihto-omaisuudesta ja vuokrasopimusveloista ilman tuloslaskelmakirjauksia.
Aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä esitetyt käyttöoikeusomaisuuserät ovat toimitilavuokrasopimuksia sekä pienten koneiden ja kaluston vuokrasopimuksia.
Vuokrasopimusvelkaa arvostettaessa huomioidaan tulevien maksujen nykyarvoon mahdolliset kannustimet, muuttuvat vuokrat (indeksit tai hintaan tai muuhun muuttujaan perustuvat), omaisuuserän jäännösarvo sekä mahdollisen osto-option toteutushinta tai sopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot. Määräaikaisissa sopimuksissa vuokra-aika on ei-peruutettavissa oleva vuokrakausi sekä todennäköisyys mahdollisen jatko-option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen diskonttokorkona käytetään vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli se ei ole helposti määritettävissä niin diskonttokorkona käytetään lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksista aiheutuneet korkokulut esitetään rahoituskuluissa. Vuokrasopimukset kirjataan myös omaisuuseräksi ja poistetaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on alle vuoden tai arvo alle 5 000 euroa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.
Konserni vuokralle antajana
Konsernilla on vuokralle annettuna yksi sijoituskiinteistö sekä yksittäisiä vaihto-omaisuusosakkeita. Näiden vuokratuotot on esitetty liikevaihdossa. Lisäksi yhtiöllä on tilikauden aikana ollut edelleen vuokrattuna yksittäinen toimitila. Tämän vuokratuotto on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Myynti ja takaisinvuokraus
Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa arvioidaan, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisestä omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa yhtiölle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa oikeuksia, jotka ovat siirtyneet ostajalle. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen ehdot eivät vastaa käypiä arvoja, oikaistaan myyntituottoja näitä vastaavaksi. Mikäli myynnin ehdot ovat markkinaehtoja huonommat, kirjataan ne maksettuina ennakkomaksuina ja puolestaan markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutettu
omaisuuserä raportoidaan edelleen taseessa ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.
Tuloutusperiaatteet
Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan, kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta siirtyy asiakkaalle. Jos tavaran tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa ja näin olen täyttää suoritevelvoitteen, myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Jos suoritevelvoitetta ei täytetä ajan kuluessa, myynti kirjataan yhtenä ajankohtana.
Suoritevelvoitteet
Asiakassopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan, sisältääkö asiakassopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut toisistaan erotettavissa olevia suoritevelvoitteita. Yksilöidyt suoritevelvoitteet tuloutetaan standardin mukaisesti erillään toisistaan.
Pääsääntöisesti rakennusprojektit sisältävät yhtiöltä yhden suoritevelvoitteen, joka on suoritettu rakennusurakka.  Mahdolliset lisä- ja muutostöitä käsitellään yleensä osana alkuperäistä sopimusta, koska ne eivät yleensä ole erotettavissa olevia palveluita ja/tai tuotteita. Mikäli yhtiö sitoutuu lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, voidaan tällaisten takuiden katsoa tosiasiallisesti olevan lisäpalvelua asiakkaalle. Tällöin tällaiset takuut käsitellään yksilöityinä suoritevelvoitteina ja osa urakkasopimuksen transaktiohinnasta kohdistetaan suoritevelvoitteelle. Lisäpalvelua tuottava takuu myös tuloutetaan rakennusurakasta erillään olevana suoritevelvoitteena.
Transaktiohinta
Transaktiohinta sisältää pääosin kiinteän sekä tarvittaessa muuttuvan vastikkeen. Transaktiohinnan muuttuva vastike on yleisimmin valmistumisajankohtaan liittyvä viivästyssakko. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan odotusarvon menetelmää käyttäen. Lisäksi yhtiö ottaa huomioon kaikki kohtuudella sen saatavissa olevan informaation, kun muuttuvan vastikkeen arviota tehdään. Muuttuvaa vastiketta sisällytetään transaktiohintaan vain sellainen määrä, että on erittäin todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvät epävarmuustekijät myöhemmin ratkeavat. Transaktiohintaan sisältyvää muuttuvaa vastiketta arvioidaan jokaisen raportointikauden lopussa uudestaan. Arvioiden seurauksena muuttuvan transaktiohinnan oikaisu suoritetaan IAS 8 -standardin mukaisesti. Asuntokohteisiin myönnettävät myynti-insentiivit rinnastetaan hinnanalennuksiin ja ne huomioidaan myyntihinnan oikaisuna.
Mikäli asiakassopimuksiin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, transaktiohintaa oikaistaan tämän mukaisesti. Mikäli rahoitusaika on alle vuoden, yhtiö soveltaa transaktiohinnan määrittämisessä IFRS 15-standardin sallimaa helpotusta olla oikaisematta merkittävän rahoituskomponentin vaikutusta.
Rakennusprojekteihin liittyvät tuloutusperiaatteet
Rakennusprojektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, mikäli hankkeen määräysvalta siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa ja sopimus näin ollen täyttää suoritevelvoitteen. Jos suoritevelvoitetta ei täytetä ajan kuluessa, myynti kirjataan yhtenä ajankohtana.
Liikevaihto kirjataan vastikemäärään, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat tai kiinteistöt luovutetaan asiakkaalle, lukuun ottamatta kolmansien osapuolten puolesta kerättäviä määriä. Jos sopimus sisältää nk. muuttuvan vastikkeen, on muuttuva rahamäärä huomioitu todennäköisyyden mukaan. Transaktiohinta saattaa olla tuottoperusteisesti hinnoiteltu, jolloin lopullinen kauppahinta tarkentuu vasta kohteen valmistuttua. Transaktiohintaa määrittäessään luvattua vastikemäärää oikaistaan rahoituskomponentilla, jos sopimusosapuolten sopimien maksujen ajankohdat ovat sellaiset, että asiakas tai yhteisö saa merkittävän rahoitushyödyn liittyen tavaroiden tai palvelujen luovuttamiseen asiakkaalle, ja mikäli nämä ovat yli yhden vuoden pituisia.
Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti
Rakennusprojektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, mikäli asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään, sitä mukaa kuin omaisuuserä syntyy tai sitä parannetaan ja yhtiöllä on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Ajan kuluessa täytettävästä suoritevelvoitteesta kirjataan myyntituotot ajan kuluessa määrittämällä koko kyseisen suoritevelvoitteen täyttämisaste. Täyttämisaste määritetään pääosin suhteuttamalla toteutuneet kustannukset arvioituihin kokonaiskustannuksiin, mikäli se ei olennaisesti poikkea muutoin määritettävästä täyttämisasteesta.
Täyttämisasteen määrittämiseen sovelletaan yhtä menetelmää kunkin ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen osalta, ja tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti samankaltaisiin suoritevelvoitteisiin ja samankaltaisissa olosuhteissa. Mikäli projektin suoritevelvoitteen lopputulemaa ei pystytä kohtuudella määrittämään, mutta suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot odotetaan saavan katetuksi, kirjataan myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes suoritevelvoitteen lopputulema pystytään kohtuudella määrittämään.  Mikäli on todennäköistä, että projektin valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan kokonaan kuluksi.
Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti
Mikäli hanke ei täytä ajan kulumisen perusteella tuloutettavan myynnin kriteereitä, se tuloutetaan yhtenä ajankohtana. Kiinteistörakentamiskohteiden ja tonttien myynti tuloutetaan luovutuksen mukaisesti sillä hetkellä, kun kohteen määräysvalta siirtyy ostajalle. Rakentamisen aikana myytyjen asuntojen osalta määräysvallan katsotaan siirtyvän kohteen valmistumishetkellä ja valmiiden asuntojen osalta myyntihetkellä.
Omaperusteisiin hankkeisiin yhtiö on voinut ottaa niin sanottua RS-lainaa. Nämä ovat rahalaitoslainoja, jotka on myönnetty tietyin edellytyksin nimettyihin asuntorakennuskohteisiin. RS-lainat ovat rakennusaikaista lainaa, jotka kohdistuvat myytäviin asunto-osakeyhtiöosakkeisiin ja tällaisissa hankkeissa asunto-osakehuoneistojen myynnistä saadut kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat RS-lainaosuudet. Huoneistoihin kohdistuvat RS-lainaosuudet siirtyvät yhtiöltä asunto-osakkeen myynnin yhteydessä ostajan vastattavaksi ja ne huomioidaan liikevaihdon tuloutuksessa osana transaktiohintaa. Keskeneräisten omaperusteisten RS-lainakohteiden osalta nostetut RS-lainat esitetään taseessa myymättömien huoneistojen osalta korollisena velkana (liitetietojen kohdan ”Rahoitusvelat” erittelyssä ”Keskeneräisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet”) ja myytyjen huoneistojen osalta sopimukseen perustuvana velkana lyhytaikaisissa korottomissa veloissa (liitetietojen kohdan ”Ostovelat ja muut korottomat velat” erittelyssä ” Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot), Yhtenä hetkenä tuloutuvat projektit”). Asiakassopimuksiin perustuvissa veloissa esitetään myös asiakkaiden maksamat kauppahinnat. Hankkeen valmistuttua asiakassopimuksiin perutustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen valmistuessa, kun asunto-osakehuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle.
Muihin tuottoihin liittyvät tuloutusperiaatteet
Vuokratuottojen tuloutus
Liikevaihdossa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka ovat yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Vuokratuotot kohdistuvat kohteisiin, jotka yhtiö on itse rakentanut. Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään vuokratuotot, jotka liittyvät kohteisiin, jotka eivät ole yhtiön varsinaista liiketoimintaa.
Korkojen ja osinkojen tuloutus
Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmällä. Osingot tuloutetaan, kun oikeus niiden saamiseen on syntynyt.
Liiketulos
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella.
Työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konserniin kuuluvilla yrityksillä on eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt työsuoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Kaikki konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
Osakeperusteiset maksut
Yhtiöllä on voimassa kaksi osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Kannustinjärjestelmän mukaiset palkkiot suoritetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana.  Kannustinjärjestelmästä kirjattava kulu perustuu konsernin arvioon siitä osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.
Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten sekä konsernin ylimmän johdon lisäksi lähipiiriläisten perheenjäsenet sekä ne tahot, joissa lähipiirillä tai heidän perheenjäsenillä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin kuuluvat myös osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty liitetietojen kohdassa "Lähipiiritapahtumat".
Tuloverot
Konsernituloslaskelman verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja –saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa.
Laskennallisen veron muutos lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa, vahvistettua verokantaa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä tappioista, ja tuloutusten kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista sekä rahoituskulujen aktivoinneista.
Verotuksessa vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot on otettu huomioon verosaamisena siinä määrin kuin yhtiö pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laatiessaan johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä tekemään harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset vaikuttavat raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, joissa tilinpäätökseen merkittyjä eriä on arvioitu.
Johto on käyttänyt harkintaa määrittäessään aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoituskiinteistöjen taloudellisia vaikutusaikoja. Tilinpäätöspäivän merkittävimmät arviot ja tulevaisuutta koskevat oletukset liittyvät ajan kuluessa tulouttamiseen, vaihto-omaisuuteen, varauksiin, arvonalentumistestauksiin ja laskennallisiin verosaamisiin. Seuraavassa on esitetty tietoa keskeisistä johdon harkintaa ja arvioita vaativista tilinpäätöksen osa-alueista.
Tulouttaminen ajan kuluessa
Ajan kuluessa tuloutetuissa rakennusprojekteissa tuotto perustuu yleensä urakkasopimukseen ja hankkeiden tuottoennustetta arvioidaan säännöllisesti. Hankkeen kokonaiskustannukset perustuvat puolestaan johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon projektin loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Projektin toteutuneita tuottoja ja kustannuksia sekä arvioitua lopputulosta seurataan säännöllisesti kuukausittain.
Vaihto-omaisuus
Konserni arvioi säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta parhaan arvionsa mukaisesti. Vaihto-omaisuudessa olevien valmiiden, mutta myymättömien kohteiden arvo on niiden hankintameno tai sitä alempi todennäköinen myyntihinta. Todennäköistä myyntihintaa arvioitaessa johto huomioi markkinatilanteen sekä myytävän kohteen mahdollisen kysynnän.
Varaukset
Varaukset koostuvat pääosin toimialalle tyypillisistä takuutyövarauksista. Määrä arvioidaan takuumenojen toteutumisesta olevan kokemusperäisen tiedon perusteella.
Liikearvon alentumisen testaaminen
Liikearvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvolaskelmien rahavirrat perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tulos- ja markkinakehityksestä. Liikearvon testaamisessa käytetyt arviot on esitetty liitetietojen kohdassa "Liikearvo".
Laskennalliset verosaamiset
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Konserni arvioi tulevaisuuden tuottokykyä jatkuvasti ja tähän pohjautuen arvioi laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä säännöllisesti.
Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Konserni on noudattanut 1.1.2022 alkaen seuraavia uusia ja muutettuja standardeja:
Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat
Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements
Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet
Muutokset IAS 12:aan Tuloverot
Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin
IAS 37 standardimuutoksen myötä tappiollisiin sopimuksiin koskevaan varaukseen tulee sisällyttää välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välillisistä menoista. Standardimuutoksella ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Seuraavia konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä uusia ja muutettuja standardeja on sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen  – Classification of Liabilities as Current or Non-current
Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements  – Disclosure of Accounting Policies
Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet  – Definition of Accounting Estimates
Muutokset IAS 12:aan Tuloverot  – Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction
Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset  – Lease Liability in a Sale and Leaseback
Yllä mainituilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai ne vaikuttavat liitetietoihin.
KONSERNIN LIITETIEDOT 1 000 EUR
1. TOIMINTASEGMENTIT
Konsernilla on yksi toimintasegmentti, Rakentamispalvelut. Yhtiö toimii maantieteellisesti vain Suomessa. Konsernissa toimintasegmentin tuloksellisuuden arvioinnista sekä resurssointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernin johtoryhmä. Konsernin johdon raportointi perustuu IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.
Tulos 2022 2021
Liikevaihto 344 791 404 089
Liiketoiminnan muut tuotot 1 110 429
Liiketoiminnan kulut -382 208 -425 810
Poistot -5 885 -6 959
Liiketulos -42 192 -28 251
Rahoitustuotot 41 104
Rahoituskulut -3 362 -2 927
Segmentin tulos ennen veroja -45 513 -31 074
Varat
Segmentin varat 267 238 355 123
Investoinnit 834 1 222
Velat
Segmentin velat 200 667 264 185
Suurimmat asiakkaat
Konsernin Rakentamispalvelut-segmentin tuotot kolmesta suurimmasta hankkeesta olivat yhteensä noin 67,4 milj. euroa vuonna 2022 (68,1 milj. euroa vuonna 2021), eli noin 20 % (15 %) segmentin liikevaihdosta. Vuonna 2022 suurimman yksittäisen asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 10,9 % (8,6 % vuonna 2021).
Tilauskanta 31.12.2022 31.12.2021
Tilauskanta 205 937 444 242
josta todennäköisesti tuloutuu seuraavan vuoden aikana 169 307 310 214
josta todennäköisesti tuloutuu yli vuoden kuluttua 36 629 134 028
Tilauskantaan huomioidaan urakka- ja asuntotuotannon sijoittajakohteista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Asuntotuotannon kuluttajakohteet sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.
Vertailuvuoden 31.12.2021 tilauskanta sisältää noin 86 miljoonaa euroa sellaisia sopimuksia, jotka on vuoden 2022 aikana purettu.
2. LOPETETUT TOIMINNOT JA MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
Lopetetut toiminnot
Yhtiö ilmoitti 28.4.2022 ja toteutti 14.6.2022 Putkiremontit-liiketoiminnan myynnin. Putkiremontit-liiketoiminta kuului Asunnot-palvelualueeseen ja Rakentamispalvelut-toimintasegmenttiin. Kauppa käsitti Lehdon 100 % omistaman tytäryhtiön, Remonttipartio Oy:n koko osakekannan, jonka yritysarvo oli noin 30,0 miljoonaa euroa. Kauppahinta maksettiin käteisellä kaupantekopäivänä. Putkiremontit-liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2021 oli 31,8 miljoonaa euroa ja sen vaikutus konsernin liiketulokseen oli 4,2 miljoonaa euroa positiivinen. Liiketoiminnassa työskenteli 121 henkilöä.
Vertailuvuonna 2021 yhtiö lakkautti liiketoimintansa Ruotsissa. Ruotsin toiminnot kuuluu Rakentamispalvelut-toimintasegmenttiin. Lakkauttamisen syynä oli Lehdon tarve keskittyä Suomessa tapahtuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen ja Ruotsin liiketoiminnan vähäinen volyymi. Ruotsi toimintoihin lopettamispäätöksen myötä aineettomista hyödykkeistä kirjattiin 1,8 miljoonan euron arvonalentuminen.  Konsernin taseeseen 31.12.2022 sisältyy Ruotsin lopetettuihin toimintoihin liittyviä lyhytaikaisia varoja 0,4 miljoonaa euroa,  uudelleenjärjestelyvaraus 0,1 miljoonaa euroa sekä velkoja 0,0 miljoonaa euroa.
Putkiremontit liiketoiminta esitetään myös vertailuvuoden osalta lopetetuissa toiminnoissa yhdessä aiemmin lopetetun Ruotsin toimintojen kanssa. Tuloslaskelmaan liittyvät liitetiedot esitetään vain jatkuvista toiminnoista.
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 2022 2021
Liikevaihto 17 441 31 792
Liiketoiminnan muut tuotot 99 68
Liiketoiminnan kulut -15 834 -29 626
Poistot ja arvonalentumiset 0 -1 868
Liiketulos 1 705 367
Rahoituserät 2 -446
Tuloverot -419 -2 645
Tilikauden tulos 1 288 -2 724
Myyntivoitto lopetetuista toiminnoista 31 502
Myynnistä aiheutuneet kulut -644
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 32 146 -2 724
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake 0,37 -0,03
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake 0,37 -0,03
Lopetettujen toimintojen vaikutus konsernin taseeseen 2022
Pitkäaikaiset varat -38
Vaihto-omaisuus -69
Lyhytaikaiset saamiset -3 873
Rahavarat -2 817
Lyhytaikaiset velat 6 760
Nettovarat ja -velat -37
Lopetettujen toimintojen myynnistä saadut varat 31 539
Siirtyneet rahavarat -2 817
Nettokassavirta 28 722
Lopetettujen toimintojen rahavirta 2022 2021
Liiketoiminnan rahavirta 2 798 365
Investointien rahavirta 28 741 -15
Rahoituksen rahavirta 0 0
Yhteensä 31 539 350
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Lehto Components Oy on allekirjoittanut tammikuussa 2023 Oulaisten kaupungin kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti Lehto Components Oy myy Oulaisissa sijaitsevan noin 10 000 m² suuruisen tehdasrakennuksen varastorakennuksineen Oulaisten kaupungille. Kokonaisuuden tasearvo on 3,8 miljoonaa euroa ja myyntihinta noin 4,7 miljoonaa euroa. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää tavanomaisten sopimusehtojen toteutumista ja Oulaisten kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen lainvoimaisuutta. Toteutuessaan myynnillä on pieni positiivinen vaikutus Lehdon vuoden 2023 liiketulokseen ja noin 4,5 miljoonan euron positiivinen vaikutus kassavirtaan. Tehdasrakennuksen kauppa ei ole vielä toteutunut tilinpäätöksen julkaisupäivänä.
3. LIIKEVAIHTO
2022 2021
Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti 269 968 301 296
Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti 74 558 102 062
Vuokratuotot 265 730
Yhteensä 344 791 404 089
Liikevaihdossa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka ovat yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Vuokratuotot kohdistuvat kohteisiin, jotka yhtiö on itse rakentanut.
Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka ovat sisältyneet kauden alun velkaan (asiakassopimuksiin perustuvat velat) ovat 18,8 (24,5) milj. euroa.
4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
2022 2021
Vuokratuotot 27 33
Avustukset ja tuet 193 10
Vahingonkorvaukset  510 249
Luovutusvoitot 87 10
Muut tuotot 294 127
Yhteensä 1 110 429
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka eivät ole yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Luovutusvoitot ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja.
5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
2022 2021
Palkat 40 294 46 010
Osakkeina toteutettavat osakepalkkiot 98 129
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 6 984 8 042
Muut henkilösivukulut 1 397 1 902
Yhteensä 48 773 56 083
Tarkempi kuvaus osakepalkkiojärjestelmästä on esitetty liitetietojen kohdassa "Oma pääoma".
Konsernin henkilökunta tilikaudella keskimäärin 2022 2021
Toimihenkilöt 474 560
Työntekijät 386 483
Yhteensä 860 1 043
Konsernin henkilökunta tilikauden päättyessä 2022 2021
Toimihenkilöt 386 549
Työntekijät 278 493
Yhteensä 664 1 042
6. POISTOT
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 2022 2021
Koneet ja kalusto
Koneet ja kalusto 1 095 1 580
Käyttöoikeusomaisuuserä 58 131
Rakennukset
Omassa käytössä olevat rakennukset 743 742
Käyttöoikeusomaisuuserä 1 230 1 324
Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserä 1 664 1 581
Muut aineelliset hyödykkeet 115 115
Yhteensä 4 906 5 473
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä 2022 2021
Asiakassuhteet 225
Muut aineettomat hyödykkeet 962 1 244
Yhteensä 962 1 469
Poistot sijoituskiinteistöistä 2022 2021
Sijoituskiinteistöt 17 18
Yhteensä 17 18
Poistot yhteensä 5 885 6 959
7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
2022 2021
Vapaaehtoiset henkilöstökulut 1 152 1 659
Työmaa- ja toimistotiloihin liittyvät kulut 3 385 3 322
IT- ja kalustokulut 3 107 3 161
Matkakulut 2 026 2 198
Tuotekehityskulut 774 360
Markkinointikulut 1 645 2 351
Hallintopalvelut 2 038 1 896
Vähennyserä odotetuista luottotappioista 19 11
Liiketoiminnan muut kulut 1 364 929
Yhteensä 15 511 15 888
Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot: 2022 2021
Tilintarkastus 245 211
Todistukset ja lausunnot 6 3
Veroneuvonta 1 9
Muut palvelut 5 9
Yhteensä 256 232
8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Rahoitustuotot 2022 2021
Osinkotuotot 0 0
Muut rahoitustuotot 41 104
Yhteensä 41 104
Rahoituskulut 2022 2021
Korkokulut 1 165 1 901
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut 2 154 1 701
Aktivoidut korkokulut -2 600 -1 643
Muut rahoituskulut 2 643 968
Yhteensä 3 362 2 927
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -3 321 -2 823
9. TULOVEROT
2022 2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 299 4
Laskennallisten verosaamisten muutos 12 831 -1 071
Laskennallisten verovelkojen muutos 154 -117
Yhteensä 13 285 -1 183
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma 2022 2021
Verokanta 20,0 % 20,0 %
Tulos jatkuvista toiminnoista ennen veroja -45 513 -31 074
Verot laskettuna kotimaan verokannalla -9 103 -6 215
Verovapaat tuotot -273 -1 087
Vähennyskelvottomat kulut 507 227
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista -773
Lopetetut toiminnot 836
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -488
Aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen alaskirjaus 13 285
Tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen 9 642 5 544
Yhteensä 13 285 -1 183
10. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
2022 2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos -26 652 -32 615
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton 87 276 343 87 142 297
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu 87 433 988 87 447 100
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa/osake -0,31 -0,37
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa/osake 1) -0,31 -0,37
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, euroa/osake -0,67 -0,34
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, euroa/osake 1) -0,67 -0,34
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake 0,37 -0,03
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake 1) 0,37 -0,03
1) Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia potentiaalisia kantaosakkeita, joiden vaihtamisella kantaosakkeisiin olisi osakekohtaista tulosta vahvistava vaikutus tai osakekohtaista tappiota pienentävä vaikutus.
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä kauden lopussa 87 311 287 87 159 445
Oma pääoma / osake 0,76 1,04
Tilikaudella maksettu osakekohtainen osinko                    -                         -     
Osakekohtainen osingonjakoehdotus tilikaudelta                    -     
11. LIIKEARVO
2022 2021
Liikearvo 4 624 4 624
Liikearvon arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahavirrat on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaa tuottavana yksikkönä on pidetty sitä liiketoimintakokonaisuutta, minkä hankintaan liikearvo liittyy. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevien viiden vuoden rahavirrat on diskontattu nykyhetkeen ja diskonttokorkona on käytetty Lehdolle määritettyä keskimääräistä pääoman kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital). Viiden vuoden jälkeisiä rahavirtoja, eli jäännösarvoa, ei ole huomioitu laskelmissa. Rahavirtaennusteet perustuvat yhtiön strategian mukaisiin ennusteisiin vuosille 2023-2027.
Keskimääräinen pääoman kustannus ennen veroja (WACC, pre-tax) määritetään vuosittain. Määritys perustuu toimialan verrokkiryhmän tunnuslukujen painottamiseen toimialan keskimääräisellä pääomarakenteella. Määrittelyssä huomioidaan tunnuslukuina muun muassa toimialakohtainen beta-arvo, maariski, markkinariskipreemio, toimialakohtainen vieraan pääoman korkotaso, riskitön korkokanta sekä yhtiön kokoluokkaan liittyvä riskipreemio. Laskelman mukainen 2022 tilinpäätöksessä käytettävä diskonttokorko on 13,3 % (8,2 % vuonna 2021).

Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään tarpeen vaatiessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Edellisen kerran arvonalentumistestaus tehtiin 31.12.2021. Liiketoimintaympäristössä tapahtuvat mahdolliset liiketoiminnan rahavirtaodotuksiin vaikuttavat olennaiset muutokset sekä heikentyvät markkinat on huomioitu arvonalentumistestauksessa. 31.12.2022 tehtyjen arvonalentumistestien perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.
Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi, jossa seuraavien viiden vuoden liikevaihto- ja liiketulosennustetta laskettiin 15 % ja diskonttokorkoa nostettiin 5 %-yksikköä. Omaisuuserän arvon todettiin olevan riippuvainen erityisesti liiketuloksesta. Herkkyysanalyysinkään perusteella ei todettu tarvetta arvonalentumiskirjauksille. Liikearvon osuus omasta pääomasta on hyvin maltillinen, 6,9 %.
12. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut aineettomat hyödykkeet 2022 Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 8 826 8 826
Lisäykset 400 400
Hankintameno 31.12.2022 9 226 9 226
Kertyneet poistot 1.1.2022 -6 837 -6 837
Poistot, jatkuvat toiminnot -962 -962
Kertyneet poistot 31.12.2022 -7 799 -7 799
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 1 989 1 989
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 1 427 1 427
Muut aineettomat hyödykkeet 2021 Asiakas-
suhteet
Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 4 282 8 100 12 382
Lisäykset 726 726
Hankintameno 31.12.2021 4 282 8 826 13 108
Kertyneet poistot 1.1.2021 -4 057 -3 779 -7 835
Poistot, jatkuvat toiminnot -225 -1 244 -1 469
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot -1 814 -1 814
Kertyneet poistot 31.12.2021 -4 282 -6 837 -11 118
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 225 4 322 4 547
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 0 1 989 1 989
13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2022 Käyttöoikeus-
omaisuuserä
Omassa
käytössä olevat
rakennukset
Koneet ja kalusto ja muut aineell. hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 8 961 14 184 16 348 39 493
Lisäykset 1 512 25 408 1 946
Vähennykset -464 -464
Siirrot myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin -3 773 -51 -3 824
Hankintameno 31.12.2022 10 010 10 436 16 705 37 151
Kertyneet poistot 1.1.2022 -5 229 -3 352 -11 758 -20 339
Poistot, jatkuvat toiminnot -1 288 -743 -1 210 -3 242
Kertyneet poistot 31.12.2022 -6 517 -4 095 -12 968 -23 581
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 3 732 10 832 4 590 19 154
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 3 492 6 341 3 737 13 571
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2021 Käyttöoikeus-
omaisuuserä
Omassa
käytössä olevat
rakennukset
Koneet ja kalusto ja muut aineell. hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 8 984 14 184 15 898 39 066
Lisäykset 45 451 496
Vähennykset -69 -69
Hankintameno 31.12.2021 8 961 14 184 16 348 39 493
Kertyneet poistot 1.1.2021 -3 774 -2 610 -10 010 -16 394
Poistot, jatkuvat toiminnot -1 455 -742 -1 694 -3 892
Poistot, lopetetut toiminnot -53 -53
Kertyneet poistot 31.12.2021 -5 229 -3 352 -11 758 -20 339
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 5 211 11 574 5 887 22 672
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 3 732 10 832 4 590 19 154
14. SIJOITUSKIINTEISTÖT
Sijoituskiinteistöt 2022 Rakenta-
mattomat
maa-alueet
Kiinteistöt Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 202 809 1 011
Hankintameno 31.12.2022 202 809 1 011
Kertyneet poistot 1.1.2022 -318 -318
Poistot -17 -17
Kertyneet poistot 31.12.2022 -335 -335
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 202 491 693
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 202 474 676
Sijoituskiinteistöt 2021 Rakenta-
mattomat
maa-alueet
Kiinteistöt Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 202 809 1 011
Hankintameno 31.12.2021 202 809 1 011
Kertyneet poistot 1.1.2021 -300 -300
Poistot -18 -18
Kertyneet poistot 31.12.2021 -318 -318
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 202 509 757
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 202 491 693
Nettovuokratuotto 2022 2021
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä 78 90
Välittömät hoitokulut sijoituskiinteistöistä 36 32
Nettovuokratuotto yhteensä 42 59
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo
Konsernin sijoituskiinteistöt ovat vuokrattavissa olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöihin sovelletaan hankintamenomallia eikä niitä arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon.
Sijoituskiinteistöjen tasearvot ja käyvät arvot Arvostus-menetelmä Taso Käypä arvo 2022 Käypä arvo 2021
Liikekiinteistö Hankintameno 3 558 580
Maa-alue Hankintameno 3 202 202
760 782
Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot ovat yhtiön itse määrittämiä ja ne on määritetty kassavirtamallin avulla. Tason 3 omaisuuserien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
15. MUUT RAHOITUSVARAT
Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 2022 2021
Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 1.1. 771 771
Lisäykset 200
Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 31.12. 971 771
Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ovat noteeraamattomia osakesijoituksia. Osakkeet on kirjattu hankintamenoon, koska niille ei ole toimivilla markkinoilla täysin samanlaiselle instrumentille noteerattua hintaa. Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat luokittuvat hierarkian tasolle 3.
16. PITKÄAIKAISET SAAMISET
2022 2021
Pitkäaikaiset hankkeisiin liittyvät pankkitalletukset 6 313 7 732
Pitkäaikaiset lainasaamiset 92 390
Muut pitkäaikaiset saamiset 56 56
Yhteensä 6 461 8 177
17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
Laskennalliset verosaamiset 2022 1.1.2022 Kirjattu
omaan
pääomaan
Kirjattu tulosvaikut-teisesti 31.12.2022
Käyttöomaisuuden sisäinen kate 37 -37
Vahvistetut tappiot 9 587 -8 654 932
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista 4 138 -4 138
Muut väliaikaiset erot 35 -35
Lopetettujen toimintojen oikaisuerä 33
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -932
Yhteensä 13 797 -12 831 0
Laskennalliset verovelat 2022 1.1.2022 Kirjattu
omaan
pääomaan
Kirjattu tulosvaikut-teisesti 31.12.2022
Väliaikaiset erot rahoituskulujen aktivoinnista 7 25 32
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista 4 4
Poistoero 214 -43 171
Vaihtovelkakirjalaina 558 110 668
Muut väliaikaiset erot 58 58
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -932
Yhteensä 221 558 154 0
Konserni kirjasi alas 31.12.2022 laskennallisia verosaamisia, koska konserni pitää mahdollisena, että sille ei kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemisesta verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, on 141,9 (49,4) miljoonaa euroa. Kyseisistä tappioista 125,0 (32,0) miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen ja 15,9 (17,4) miljoonaa euroa Ruotsiin. Ruotsin muutos johtuu valuuttakurssin muutoksesta. Kyseiset tappiot vanhenevat vuodesta 2030 alkaen.
Taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, koska ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Laskennalliset verosaamiset 2021 1.1.2021 Kirjattu tulosvaikut-teisesti 31.12.2021
Käyttöomaisuuden sisäinen kate 50 -13 37
Vahvistetut tappiot 12 124 -0 12 123
Lopetettujen toimintojen oikaisuerä, vahvistetut tappiot 5 -2 670
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista 3 060 1 078 4 138
Muut väliaikaiset erot 33 2 35
Kurssiero alkusaldoon 134 -0 133
Yhteensä 15 401 1 071 13 797
Laskennalliset verovelat 2021 1.1.2021 Kirjattu tulosvaikut-teisesti 31.12.2021
Väliaikaiset erot rahoituskulujen aktivoinnista 24 -17 7
Poistoero 260 -46 214
Muut väliaikaiset erot 53 -53 0
Yhteensä 337 -117 221
18. VAIHTO-OMAISUUS
2022 2021
Aineet ja tarvikkeet 2 472 4 501
Keskeneräiset tuotteet 75 731 93 930
Käyttöoikeusomaisuuserä 70 178 86 052
Valmiit tuotteet 21 036 7 328
Vaihto-omaisuusosakkeet 49 153
Muu vaihto-omaisuus 2 593 2 914
Yhteensä 172 060 194 878
Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserät ovat rakennushankkeisiin liittyviä pitkäaikaisia maanvuokrasopimukset, jotka ovat yhtiön hallinnassa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden, mutta nämä tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi. Käyttöoikeusomaisuuseriä vastaava velka on esitetty liitetietojen kohdassa ”Rahoitusvelat”.
19. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
2022 2021
Myyntisaamiset 21 810 39 745
Lainasaamiset 571 651
Vakuustalletukset 2 239 20
Muut saamiset 366 403
Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset 24 371 36 584
Siirtosaamiset 1 032 867
Yhteensä 50 389 78 270
Yhtiö on aiemmin esittänyt myyntisaamisissa kaikki laskutetut maksamattomat myyntilaskut ja vastaavasti tulouttamaton osa näistä on esitetty taseen velkapuolella saaduissa ennakoissa. Esittämistapa on näin ollen kasvattanut taseen loppusummaa molemmin puolin, mutta esittämistavalla ei ole ollut vaikutusta yhtiön tulokseen tai merkittäviin tunnuslukuihin. Yhtiö on kuitenkin tilikauden aikana todennut, että sen aiempi myyntisaamisten esittämistapa ei ole ollut IFRS 15-standardin kohdan IE200 mukaista, koska netottamista ei ole tehty. Tämän vuoksi, jos yhtiöllä ei ole ehdotonta oikeutta vastikkeeseen, myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat velat tulee netottaa IFRS 15 IE200 mukaisesti ja esittää myyntisaamisissa vain sellaiset saamiset, joihin yhtiöllä on ehdoton oikeus. Yhtiö on oikaissut myös takautuvasti vertailukauden lukuja IAS 8.42a) mukaisesti. Esittämistavan muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta yhtiön kuluvan vuoden tai aiempien vuosien tulokseen tai merkittäviin tunnuslukuihin.
.
Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten ikäjakauma 2022 2021
Erääntymättömät
Myyntisaamiset 18 894 30 339
Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset 24 371 36 584
Vähennyserä odotetuista luottotappioista -114 -95
Erääntyneet
   Alle 30 pv 1 621 6 680
   30-60 pv 27 102
   61-90 pv 14
   yli 90 pv 1 368 2 719
Yhteensä 46 181 76 329
Saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
.
20. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT MUUT RAHOITUSVARAT
2022 2021
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat 314 316
Yhteensä 314 316
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat sisältävät vaadittaessa nostettavissa olevia rahasto-osuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia ja erittäin likvidejä sijoituksia. Sijoituksen käypä arvo on tasoa 1 ja se määritellään käyttäen sijoituksen vastapuolen raportointikauden päättymispäivän ostokurssia.
21. RAHAVARAT
2022 2021
Käteinen raha ja pankkitalletukset 12 922 32 453
Yhteensä 12 922 32 453
22. OMA PÄÄOMA
Osakkeiden lukumäärä
(kpl)
Osake-
pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot Yhteensä
31.12.2020 87 339 410 100 88 695 88 795
josta yhtiön hallussa 249 509
31.12.2020 Ulkona olevat osakkeet 87 089 901
31.12.2021 87 339 410 100 88 695 88 795
josta yhtiön hallussa 179 965
31.12.2021 Ulkona olevat osakkeet 87 159 445
31.12.2022 87 339 410 100 88 695 88 795
josta yhtiön hallussa 28 123
31.12.2022 Ulkona olevat osakkeet 87 311 287
Osakkeet ja osakepääoma
Tilinpäätöspäivänä yhtiöllä on yhteensä 87 339 410 osaketta, josta yhtiön hallussa on 28 123 osaketta. Yhtiön osakepääoma on 100 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön kaikilla osakkeilla on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon.
Omien osakkeiden luovutukset
Maaliskuussa 2022 yhtiö toteutti 28.5.2021 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 151 842 osaketta, osakepohjaisen henkilön kannusjärjestelmän toteuttamiseksi.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Listautumisessa saadut varat, transaktiokuluilla vähennettynä, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Osakeperusteiset maksut
Lehto Group Oyj:n hallitus päätti 20.12.2016 kahden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuvat palkkiojärjestelmät.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan avainhenkilöille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 70 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernijohdon jäsenet. Ansaintajaksoilta 2020-2021 maksettavat palkkiot vastaavat järjestelmän päätöshetken osakekurssitasolla arviolta yhteensä enintään noin 1 600 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden, jos kaikki kohderyhmään kuuluvat avainhenkilöt päättävät muuntaa tulospalkkionsa kokonaisuudessaan osakkeiksi.
Ansaintajakson päätyttyä osallistujan tulospalkkiojärjestelmässä ansaitsema bruttomääräinen tulospalkkio muunnetaan osakkeiksi. Muunnettaessa tulospalkkiota osakkeiksi osakkeen arvona käytetään yhtiön tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivää seuraavan 20 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotettua keskikurssia Nasdaq Helsinki Oy:ssä (muuntokurssi). Keväällä 2022 yhtiön hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen ansaintajaksolta 2019 osakepalkkiojärjestelmän palkkion maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 151 842 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta Lehto-konsernin avainhenkilöille kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. Antiosakkeet edustivat noin 0,17 prosenttia Lehdon osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä ennen osakeannin toteuttamista.  Ansaintajaksolta 2020 osakepalkkiojärjestelmään tällä hetkellä kuuluvien henkilöiden tulospalkkio oli yhteensä 193 tuhatta euroa, eli osakkeiksi muunnettuna 103 782 osaketta. Ansaintajaksolta 2021 osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien henkilöiden tulospalkkio oli yhteensä 15 tuhatta euroa, eli osakkeiksi muunnettuna 52,000 osaketta.
Vuonna 2022 hallitus ei päättänyt uudesta osakepohjaisesta järjestelmästä eikä vuodelta 2022 tulla maksamaan tulospalkkioita osakkeina.
Ansaintajakso
Järjestely 2020 2021
Järjestelyn luonne Osakkeet Osakkeet
Myöntämispäivä 20.2.2020 18.2.2021
Myönnettyjen instrumenttien määrä, osakeantioikaistu, kpl 103 782 52 000
Osakehinta myöntämishetkellä, osakeantioikaistu 1,89 1,59
Voimassaoloaika 3 vuotta 3 vuotta
Odotettu toteutuminen, % 100 % 100 %
Oikeuden syntymisehdot Vaihtuvat ehdot
pohjautuen ei-
markkinalähtöisiin
tulokseen
perustuvien
ehtojen
saavuttamiseen
Vaihtuvat ehdot
pohjautuen ei-
markkinalähtöisiin
tulokseen
perustuvien
ehtojen
saavuttamiseen
Toteutus Osakkeina Osakkeina
Vuoden 2020 ja 2021 ansaintajaksojen osalta tulokseen perustuvat ehdot ovat täysin ansaittuja. Tilinpäätöshetkellä myönnettävien osakkeiden määrä perustuu arvioon.
Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan. Kuluksi kirjattu määrä on esitetty liitetietojen kohdassa "Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut".
Pitkän aikavälin kannustelinjärjestelmän lisäksi yhtiöllä on sitouttava osakepalkkiojärjestelmä. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana yhden-kolmen vuoden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu vain valikoiduille avainhenkilöille. Sitouttavasta järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 50 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään ei vuonna 2022 kuulunut yhtään avainhenkilöä.
.
23. VARAUKSET
Varaukset 2022 Takuutyö-
varaukset
Tappiolliset sopimukset Uudelleenjär-jestelyvaraus Yhteensä
1.1.2022 10 307 11 083 638 22 028
Lisäykset 4 515 1 951 6 466
Vähennykset -3 600 -10 716 -14 316
Vähennykset, lopetetut toiminnot -150 -510 -660
31.12.2022 11 072 2 317 128 13 518
josta pitkäaikaisia 5 928 5 928
josta lyhytaikaisia 5 144 2 317 128 7 590
Varaukset 2021 Takuutyö-
varaukset
Tappiolliset sopimukset Uudelleenjär-jestelyvaraus Yhteensä
1.1.2021 10 110 2 411 12 522
Lisäykset 7 939 8 672 638 17 249
Vähennykset -7 742 -7 742
31.12.2021 10 307 11 083 638 22 028
josta pitkäaikaisia 5 689 5 689
josta lyhytaikaisia 4 618 11 083 638 16 340
Takuutyövaraukset sisältävät tilikaudella valmistuneiden rakennusurakoiden arvioidut jälkityökustannukset ja vähennyksenä edeltävällä tilikaudella valmistuneiden rakennuskohteiden toteutuneet jälkityökustannukset. Rakennusurakan takuuaika on 2 vuotta ja perustajaurakoinnissa 10 vuotta. Kirjattu varaus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen. Varaukset on kirjattu kuluksi siihen erään, johon niiden oletetaan toteutuvan. Tappiolliset sopimukset sisältävät rakennusurakan loppuun saattamisesta aiheutuvat menot siltä osin, kun ne ylittävät urakasta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy lopetetun Ruotsin toiminnon jälkikustannuksiin.
24. RAHOITUSVELAT
2022 2021
Pitkäaikaiset rahoitusvelat rahalaitoksilta 9 3 033
Pitkäaikaiset osamaksuvelat 99
Vaihtovelkakirjalaina 11 661
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 68 405 88 170
Yhteensä 80 075 91 302
2022 2021
Lyhytaikaiset rahoitusvelat rahalaitoksilta 13 033 30 067
Lyhytaikaiset osamaksuvelat 8
Arvonlisäveron maksujärjestelyvelka Verohallinnon kanssa 5 255
Keskeneräisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet 3 979 4 647
Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet 5 184 2 724
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 9 442 2 275
Yhteensä 31 637 44 976
Rahoitusvelat yhteensä 111 712 136 278
Rahoitusvelat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, markkinaehtoisia lainoja, joiden kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Rahoitusvelat 2022 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lyhytaikaiset rahoitusvelat Yhteensä
1.1.2022 91 302 44 976 136 278
Muutokset tilikaudella:
Rahavirta-erät 7 553 -20 058 -12 505
Ei-rahavirtaerät -18 779 4 928 -13 851
Myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet 1 791 1 791
31.12.2022 80 075 31 637 111 712
Rahoitusvelat 2021 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Lyhytaikaiset rahoitusvelat Yhteensä
1.1.2021 41 484 72 189 113 673
Muutokset tilikaudella:
Rahavirta-erät -9 212 -21 888 -31 100
Ei-rahavirtaerät 59 029 488 59 518
Myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet -5 813 -5 813
31.12.2021 91 302 44 976 136 278
Ei-rahavirtaerät liittyvät pääosin vuokrasopimusvelkoihin.
Vaihtovelkakirjalaina
Lehto Group Oyj ilmoitti kesäkuussa 2022 tarjoavansa merkittäväksi institutionaalisille ja muille kokeneille sijoittajille kesäkuussa 2027 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan, joka on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen yhteensä 15 miljoonan euron alkuperäisestä nimellisarvosta kesä-syyskuun 2022 aikana. Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun tarkoituksena on Yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen ja pankkirahoituskokonaisuuden mahdollistaminen, ja liikkeeseenlaskusta saatavat varat käytetään yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.
Vaihtovelkakirjalainan ehdot
Vaihtovelkakirjalainan velkakirjakohtainen hinta on 100 prosenttia 20 000 euron nimellisarvosta ja edellyttäen, ettei niitä ole aiemmin vaihdettu osakkeisiin, takaisinostettu tai lunastettu, ne lunastetaan nimellisarvostaan eräpäivänä kertyvine korkoineen. Eräpäivänä maksettavaan korkoon lisätään Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen PIK-korko, joka on 4 prosenttia. Vaihtovelkakirjalainalle maksetaan 6 prosentin vuosittaista kuponkikorkoa, joka maksetaan jälkikäteen puolivuosittain, ensimmäisen koronmaksupäivän oltua 31.12.2022. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti eräpäivänä vaihtamatta jääneelle lainaosuudelle tulee maksettavaksi lainan eräpäivänä PIK-korko, joka on laina-ajalta 4 prosenttia vuodessa. Alkuperäinen vaihtohinta oli 0,40 euroa, joka on sama kuin yhtiön osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 28.6.2022. Vaihtohintaa oikaistaan käteisosinkoa tai luontaisosinkoa maksettaessa sekä muilla tavanomaisilla omistuksen laimentumiselta suojaavilla tarkistuksilla vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti. Vaihtovelkakirjalainan ehdot ovat kokonaisuudessaan saatavilla Yhtiön verkkosivuilla englanniksi.
Vaihtovelkakirjasta saadut varat 15 000
Järjestelypalkkiot -708
Nettovarat 14 292
Vaihtovelkakirjalainasta erotettu oman pääoman komponentti ennen veroja -2 789
Jaksotettu korko 158
Vaihtovelkakirjalaina 31.12.2022 11 661
25. OSTOVELAT JA MUUT KOROTTOMAT VELAT
Pitkäaikaiset korottomat velat 2022 2021
Pitkäaikaiset korottomat velat 206 115
Yhteensä 206 115
Lyhytaikaiset korottomat velat 2022 2021
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)
Ajan kuluessa tuloutettavat projektit 12 165 12 240
Yhtenä hetkenä tuloutuvat projektit
Keskeneräisistä myydyistä huoneistoista asiakkailta saadut suoritukset 3 530 6 292
Keskeneräisiin myytyihin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet 4 039 1 919
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat 858 86
Ostovelat 24 820 46 040
Muut velat
Verohallinnolle tilitettävät velat 10 638 9 762
Muut velat 4 714 5 119
Siirtovelat
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat siirtovelat 6 855 10 928
Tuloverovelka 0 3
Muut siirtovelat 7 612 13 154
Yhteensä 75 230 105 544
26. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Yhtiön pääasialliset rahoituslähteet ovat normaalin liiketoiminnan tulorahoitus sekä hankekohtainen lainarahoitus. Lisäksi yhtiöllä on käytössä rahoituslimiittejä. Tilikauden 2022 päättyessä yhtiöllä oli kassavaroja 12,9 milj. euroa (32,5 milj. euroa 31.12.2021) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia muita rahoitusvaroja 0,3 (0,3) miljoonaa euroa. Rahoituslimiittien määrä tilikauden 2022 päättyessä oli 13,0 milj. euroa, joista kaikki oli käytössä.
Omaperusteisiin hankkeisiin yhtiö on ottanut niin sanottua RS-lainaa. Nämä ovat rahalaitoslainoja, jotka on myönnetty tietyin edellytyksin nimettyihin asuntorakennuskohteisiin.
RCF-luottolimiitti
Lehto allekirjoitti 30.6.2022 luottolimiittisopimuksen (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n ja Nordea Bank Oyj:n kanssa. Luottolimiitti on määrältään 13 miljoonaa euroa ja se on voimassa 31.3.2024 asti. Katsauskauden päättyessä limiitti oli kokonaan käytössä. Luottolimiittisopimus sisältää vakuuksia, kassavarojen minimimäärään ja käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja, osingonjakokielto sopimuksen voimassaoloaikana sekä yhtiön toimintaan, hallituksen kokoonpanoon ja puheenjohtajaan liittyviä ehtoja.
Katsauskauden päättymishetkellä kaikki luottolimiittisopimuksessa olevat kovenanttiehdot eivät täyttyneet, ja yhtiöllä on tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä pankeilta saatu lupa tilapäisesti ylittää sopimuksessa olevat kovenanttirajat.  
Nettovelat 2022 2021
Rahoitusvelat 33 865 45 832
Rahavarat ja korolliset saamiset -13 236 -32 769
Nettovelat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja 20 630 13 063
Vuokrasopimusvelat 77 847 90 445
Nettovelat 98 477 103 509
Oma pääoma yhteensä, teur 66 571 90 938
Velkaantumisaste (gearing) 107,7 % 100,6 %
Nettovelkaantumisaste (net gearing) 147,9 % 113,8 %
Arvonlisäveron maksujärjestely
Yhtiö solmi heinäkuussa 2020 Verohallinnon kanssa yhtiön arvonlisäverovastuita koskevan noin 21 miljoonan euron määräisen lainajärjestelyn. ALV-lainajärjestely syntyi Verohallinnon tarjoamasta mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin koronavirusepidemian vaikutuksiin käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika oli 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko oli 2,5 %. Maksujärjestelyvelka maksettiin loppuun vuoden 2022 aikana.
Valuuttariski
Konsernin toimintavaluutta on euro. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä merkittäviä ulkomaan valuuttamääräisiä velkoja tai saatavia. Konsernin valuuttakurssiriski on tällä hetkellä vähäinen, koska tulot ja menot kertyvät pääasiassa euroissa. Mikäli konsernissa sovitaan tilauksesta ulkomaan valuutalla, valuuttakurssin suojaustavasta ja suojausasteesta päätetään tapauskohtaisesti. Suojausten kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tilikaudella ja tilinpäätöspäivänä yhtiöllä ei ollut avoimia valuuttasuojauksia.
Korkoriski
Korkoriski syntyy pääasiassa vaihtuvakorkoisista lainoista. Vaihtuvakorkoisten pitkäaikaisten velkojen alhaisesta määrästä johtuen näihin tase-eriin liittyvä korkoriski ei ole konsernille kovin merkittävä. Konserni voi mahdollisuuksien mukaan muuttaa lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaa lainakantaa järjestelemällä, koronvaihtosopimuksilla tai muilla johdannaisilla. Suojausaste voi vaihdella 0–100 prosentin välillä. Yhtiö seuraa lainasalkun korkoriskiä ja voi muuttaa sen korkosidonnaisuusaikaa tarvittaessa.
Herkkyysanalyysi vaihtuvakorkoisten lainojen osalta 2022 2021
Korkomuutos +1 % -1 % +1 % -1 %
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon -104 104 -25 25
Luottoriski 
Merkittävin luottoriski konsernille muodostuu myyntisaamisista sekä asiakasopimuksiin perustuvista saamisista asiakkailta. Näihin ei kuitenkaan liity merkittäviä luottoriskikertymiä. Asunto-osakehuoneistoja ei luovuteta asiakkaalle ennen kuin kaikki myyntisaamiset on maksettu. Tilikaudella on kirjattu kuitenkin luottotappioita yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa kohdistuu yhteen luottotappioon, jonka suuruus on 0,7 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ikäjakaumaa ja merkittävimpien asiakkaiden maksukykyä seurataan konsernitasolla ja konserniyhtiöissä. Luottoriskiä hallitaan myös myöntämällä asiakkaille vain tavanomaisia maksuaikoja sekä asiakaskohtaista harkintaa käyttäen toimialalle tyypillisiä etupainoisia maksuehtoja ja luottoriskin edelleen myymistä rahoituslaitoksille. Konsernissa käytettävät maksuehdot vaihtelevat tällä hetkellä 7 päivästä 45 päivään, joista tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Lisäksi yksittäishankkeiden osalta voidaan sopia pidemmästä maksuehdosta, jossa maksu tapahtuu yhtenä maksueränä hankkeen luovutuksen yhteydessä.
Maksuvalmiusriski 
Maksuvalmiusriskiä hallitaan pitämällä yllä riittävää infrastruktuuria rahoituksen suunnitteluun ja seurantaan sekä kassanhallintaan ja kassaennusteeseen. Yhtiön maksuvalmius muodostuu käytössä olevista kassavaroista ja luottolimiiteistä. Yhtiöllä ei ollut tilikauden päättyessä nostamattomia luottolimiittejä. Toiminnan jatkuvuuden arvioinnissa on huomioitu myös maksuvalmiusriski. Toiminnan jatkuvuuden arvioinnista on kerrottu tarkemmin laatimisperiaatteiden kohdassa Toiminnan jatkuvuus.
Velkojen maturiteettianalyysi 
31.12.2022 Alle 1 vuotta 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä
Rahoitusvelat 22 376 9 22 384
Vaihtovelkakirjalaina 900 24 647 25 547
Vuokrasopimusvelat 8 380 14 303 115 995 138 678
Ostovelat ja muut korottomat velat 40 172 206 40 378
31.12.2021 Alle 1 vuotta 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä
Rahoitusvelat 43 213 3 149 46 362
Vuokrasopimusvelat 4 064 13 531 126 316 143 911
Ostovelat ja muut korottomat velat 60 921 115 61 036
Valtaosa vuokrasopimusveloista kohdistuu vaihto-omaisuudessa esitettyihin rakennushankkeisiin liittyviin pitkäaikaisiin (jopa 50-70 vuotta) maanvuokravuokrasopimuksiin, jotka tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi koko sopimusajan, vaikka ne ovat yhtiön hallinnassa vain hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden.
Pääoman hallinta
Konsernin pääomanhallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa ja kasvattaa parhaalla mahdollisella tavalla omistaja-arvoa ja tuottoa osakkeenomistajille. Pääomarakenteen parantaminen varmistaa kohtuulliset pääoman kustannukset.
27. VUOKRASOPIMUKSET
Konserni vuokralle ottajana
Konserni on vuokrannut toimistotiloja ja muita liiketoiminnassa tarvittavia tiloja sekä vähäisissä määrin koneita ja kalustoa. Lisäksi konsernilla on vaihto-omaisuuteen liittyviä pitkäaikaisia maa-alueiden vuokrasopimuksia.
Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 2022 Vaihto-
omaisuus
Aineelliset hyödykkeet Vuokra-sopimusvelat
1.1.2022 86 620 3 732 90 445
Lisäykset 35 952 1 512 40 087
Vähennykset -50 012 -464 -50 493
Poistot / lyhennykset -1 664 -1 288 -2 193
31.12.2022 70 897 3 492 77 847
Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 2021 Vaihto-
omaisuus
Aineelliset hyödykkeet Vuokra-sopimusvelat
1.1.2021 28 009 5 211 33 296
Lisäykset 93 590 45 92 985
Vähennykset -33 397 -69 -33 467
Poistot / lyhennykset -1 581 -1 455 -2 368
31.12.2021 86 620 3 732 90 445
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut vuonna 2022 olivat 2 154 tuhatta euroa (1 701 tuhatta euroa vuonna 2021). Vuokrasopimusvelkojen korkokulut on esitetty rahoituskuluissa, liitetietojen kohdassa "Rahoitustuotot ja -kulut".
Vähäarvoisista ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista on kirjattu tilikaudella kuluksi 1 102 (1 166) tuhatta euroa. Nämä sisältävät vähäarvoisten IT-laitevuokrien lisäksi rakennustoimialaan liittyviä lyhytaikaisia (vuokra-aika enintään 12 kuukautta) työkalu-, työkone- ja työmaatilojen vuokria. Vuokrasopimusten perusteella syntynyt kokonaisrahavirta on yhteensä 2 467 (2 370) tuhatta euroa ja maanvuokrasopimusten osalta 3 957 (3 802) tuhatta euroa.
Yhtiöllä ei ole sellaisia muuttuviin vuokriin liittyviä kuluja, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelkoihin. Yhtiöllä ei myöskään ole käyttöomaisuuserien edelleenvuokrausta.
28. VASTUUT JA VAKUUDET
Velat joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta 2022 2021
Rahalaitoslainat 13 042 4 671
Myymättömien asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden velkaosuudet 9 162 7 371
Yhteensä 22 204 12 043
Vakuudet 2022 2021
Yrityskiinnitykset 135 200
Kiinteistökiinnitykset 213 540 9 380
Pantit 13 285 7 738
Omavelkaiset takaukset 214 299
Yhteensä 362 239 17 417
Urakkatakaukset 2022 2021
Työaikaiset takaukset 27 223 61 802
Takuuaikaiset takaukset 15 588 17 954
RS-takaukset 20 157 21 880
Maksutakaus 2 360 1 629
Yhteensä 65 328 103 266
Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu 2022 2021
Palautusvastuu 1 540 1 899
Omavelkaiset takaukset sisältävät konsernin tytäryhtiön puolesta annetut vuokravakuudet, jotka liittyvät tytäryhtiön varsinaisen liiketoiminnan käytössä oleviin toimistoiloihin. Pantit ovat rahalaitoslainojen ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen vakuudeksi pantattua sijoituksia, vaihto-omaisuutta ja muita rahoitusvaroja. Pantit esitetään kirjanpitoarvojensa mukaisesti.
29. TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT OSUUKSISTA MUISSA YHTEISÖISSÄ
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet
Yritys Kotimaa Omistus-
osuus %
Osuus ääni-
vallasta %
Emoyhtiö Lehto Group Oyj Suomi
Lehto Tilat Oy Suomi 100 % 100 %
Lehto Asunnot Oy Suomi 100 % 100 %
Lehto Components Oy Suomi 100 % 100 %
Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy Suomi 100 % 100 %
Lehto Korjausrakentaminen Oy Suomi 100 % 100 %
Katajanokka Holding Oy Suomi 100 % 100 %
Kiinteistö Oy Ylivieskan Arvokiinteistö Suomi 80 % 80 %
Kiinteistö Oy Oulun Eteläkeskus Suomi 100 % 100 %
Lehto Bygg Ab Ruotsi 100 % 100 %
Lehto Sverige Ab Ruotsi 100 % 100 %
Lehto Group Oyj on tilikaudella myynyt tytäryhtiönsä Remonttipartio Oy. Myynnistä tarkemmin liitetietojen kohdassa "Lopetetut liiketoiminnot".
Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa olennainen määräysvallattomien omistajien osuus
Konsernilla ei ole tytäryrityksiä, joissa olisi olennainen määräysvallattomien omistajien osuus.
30. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja konsernin ylimmän johdon lisäksi lähipiiriläisten perheenjäsenet sekä ne tahot, joissa lähipiirillä tai heidän perheenjäsenillä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset, mutta heidän kanssa ei ole ollut liikeotimia. Yhtiöllä ei ollut lähipiiritapahtumia osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat
Myynnit 2022 Myynnit 2021 Ostot 2022 Ostot 2021
Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset 5 151 36 693 9 067 7 396
Yhteensä 5 151 36 693 9 067 7 396
Saamiset 31.12.2022 Saamiset 31.12.2021 Velat 31.12.2022 Velat 31.12.2021
Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset 730 5 098 154 794
Yhteensä 730 5 098 154 794
Valtaosa lähipiiriliiketoimille myynneistä liittyy asuntojen ja muiden tilojen ostamiseen yhtiöltä. Liiketoimien arvoksi on katsottu valmiin kohteen velaton myyntihinta. Ostot ovat pääasiassa kalustovuokrausta ja muita palveluostoja.
Merkittävin osa lähipiirille myynneistä, 4,2 miljoonaa euroa, muodostuu toimitilahankkeen myynnistä Lindström Oy:lle. Lehdon hallituksen jäsen Anne Korkiakoski on Lindström Oy:n hallituksen jäsen.
Lähipiiriltä ostot muodostuvat pääosin työkoneiden ja -välineiden vuokraamisesta hallituksen jäsenen Hannu Lehdon määräysvaltayhteisöltä, Lehto Invest Oy:ltä. Näiden ostojen määrä oli 5,4 miljoonaa euroa. Lehto myös ostaa suunnittelupalveluita arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy:ltä, joka on talousjohtaja Veli-Pekka Palorannan vaikutusvaltayhteisö. Näiden ostojen määrä oli 148 tuhatta euroa. Lisäksi Lehto ostaa talotekniikan suunnittelu- ja ylläpitopalveluita Elvak Oy:ltä, joka on hallituksen jäsenen Hannu Lehdon pojan määräysvaltayhteisö. Näiden ostojen määrä oli 3,4 miljoonaa euroa.
Johdon palkat ja palkkiot 2022 2021
Toimitusjohtaja
Juuso Hietanen (1.5.2021 alkaen) 398 263
Hannu Lehto (30.4.2021 asti) 59
Muu johtoryhmä 997 1 063
Osakepalkkiot 243 0
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, työnantajan maksama lakisääteinen eläkemaksu 290 239
Yhteensä 1 928 1 624
Hallituksen jäsenet 2022 2021
Eero Sihvonen, puheenjohtaja (jäsenenä 2.5.-5.12.2022, puheenjohtajana 5.12.2022 alkaen) 37
Hannu Lehto (puheenjohtajana 28.5.2021-5.12.2022, jäsenenä 5.12.2022 alkaen) 91 65
Anne Korkiakoski 48 43
Helena Säteri 46 41
Jani Nokkanen (28.5.2021 alkaen) 46 32
Raimo Lehtiö (2.5.2022 asti) 12 41
Seppo Laine (puheenjohtajana 28.5.2021 asti ja jäsenenä 2.5.2022 asti) 13 51
Mikko Räsänen (28.5.2021 asti) 10
Yhteensä 294 282
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS 1 000 EUR
1.1.2022 1.1.2021
- 31.12.2022 - 31.12.2021
Liikevaihto 8 580 9 253
Liiketoiminnan muut tuotot 235 0
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -3 468 -3 860
Henkilösivukulut
Eläkekulut -541 -622
Muut henkilösivukulut -91 -145
Suunnitelman mukaiset poistot -803 -1 018
Liiketoiminnan muut kulut -5 445 -4 450
Liiketulos -1 533 -841
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 4 690 25
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1 123 513
Muilta 3 16
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -21 040 -17 346
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -3 -4
Muille -2 787 -1 679
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -18 014 -18 473
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -19 547 -19 315
Tilikauden tulos -19 547 -19 315
EMOYHTIÖN TASE, FAS 1 000 EUR
31.12.2022 31.12.2021
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 811 1 510
Koneet ja kalusto 3 10
Osuudet saman konsernin yrityksissä 48 263 66 303
Muut osakkeet ja osuudet 957 757
Pysyvät vastaavat yhteensä 50 033 68 580
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 83 83
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman kons. yrityksiltä 3 100 685
Lainasaamiset 56 56
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 1
Saamiset saman kons. yrityksiltä 44 777 28 005
Muut saamiset 2 227 11
Siirtosaamiset 394 228
Rahoitusarvopaperit 314 316
Rahavarat 11 993 30 005
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 62 944 59 391
VASTAAVAA YHTEENSÄ 112 977 127 971
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 100 100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 655 91 655
Edellisten tilikausien voittovarat -24 406 -5 091
Tilikauden rulos -19 547 -19 315
Oma pääoma yhteensä 47 803 67 350
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Vaihtovelkakirjalainat 15 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 15 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 13 000 25 137
Ostovelat 285 413
Velat saman konsernin yrityksille 35 746 33 948
Muut velat 285 330
Siirtovelat 859 794
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 50 174 60 621
Vieras pääoma yhteensä 65 174 60 621
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 112 977 127 971
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS 1 000 EUR
31.12.2022 31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -19 547 -19 315
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 803 1 018
Pysyvien vastaavien myyntivoitot 1 148 0
Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa 19 838 17 346
Rahoitustuotot ja -kulut -3 026 1 128
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -2 367 10 109
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos -162 -315
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -2 520 -1 779
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta 1 185 437
Saadut osingot liiketoiminnasta 4 677
Liiketoiminnan nettorahavirta 29 8 629
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -97 -375
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 54 0
Investoinnit muihin sijoituksiin -200
Luovutustulot muista sijoituksista 31 539
Lainasaamisten takaisinmaksut 381 986
Myönnetyt lainat -3 000 -227
Investointien nettorahavirta 28 676 384
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 28 000
Lainojen takaisinmaksut -25 220 -14 055
Konsernirahoituksen muutos -49 500 -69 603
Konserniavustus 1 451
Rahoituksen nettorahavirta -46 720 -82 207
Rahavarojen muutos (+/-) -18 015 -73 194
Rahavarat tilikauden alussa 30 321 103 515
Rahavarat tilikauden lopussa 12 306 30 321
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät
Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta.
Kuluva käyttöomaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa ja siitä tehdään poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.
Pysyvien vastaavien sijoitukset arvostetaan hankintahintaan tai sitä alhaisempaan tulevaisuudessa todennäköisesti kerryttämään tuloon. Tytäryhtiöosakkeiden tilinpäätöksen 31.12.2022 arvostuksen perustaksi on konsernitasolla laadittu pitkän aikavälin ennusteet ja laskelmat.
Poistoperusteet
Koneet ja kalusto 3 - 5 v. tasapoisto
Aineettomat oikeudet 3 - 5 v. tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. tasapoisto
Poistoperusteissa ei muutoksia. 1 000 EUR
Liikevaihto toimialoittain 2022 2021
Konsernin sisäiset palveluveloitukset 8 405 9 222
Muu liikevaihto, konsernin sisäinen 1 15
Muu liikevaihto, konsernin ulkopuolinen 174 15
Yhteensä 8 580 9 253
Tilintarkastajalle maksetut palkkiot: 2022 2021
Lakisääteinen tilintarkastus 95 64
Todistukset ja lausunnot 5 2
Veroneuvonta 1 1
Muut palvelut 0 9
Yhteensä 100 78
Rahoitustuotot- ja kulut 2022 2021
Osinkotuotot konserniyrityksiltä 4 690 25
Korkotuotot konserniyrityksiltä 1 123 513
Korkotuotot muilta 3 16
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -21 040 -17 346
Korkokulut konserniveloista -3 -4
Korkokulut muilta -1 406 -1 462
Muut rahoituskulut -1 380 -216
Yhteensä -18 014 -18 473
Tuloverot 2022 2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 0
Yhteensä 0
Aineettomat oikeudet 2022 2021
Hankintameno 1.1 1 265 1 265
Lisäykset 7 0
Hankintameno 31.12. 1 272 1 265
Kertyneet poistot 1.1. -1 204 -995
Poistot -58 -210
Kertyneet poistot 31.12. -1 263 -1 204
Kirjanpitoarvo 1.1. 61 271
Kirjanpitoarvo 31.12. 10 61
Muut pitkävaikutteiset menot 2022 2021
Hankintameno 1.1 3 223 3 080
Lisäykset 215 143
Hankintameno 31.12. 3 438 3 223
Kertyneet poistot 1.1. -2 005 -1 325
Poistot -738 -679
Kertyneet poistot 31.12. -2 743 -2 005
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 218 1 754
Kirjanpitoarvo 31.12. 695 1 218
Ennakkomaksut 2022 2021
Hankintameno 1.1 231 0
Lisäykset 231
Vähennykset -124
Hankintameno 31.12. 107 231
Kirjanpitoarvo 1.1. 231 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 107 231
Koneet ja kalusto 2022 2021
Hankintameno 1.1 1 265 1 264
Lisäykset 0 1
Hankintameno 31.12. 1 265 1 265
Kertyneet poistot 1.1. -1 256 -1 127
Poistot -7 -129
Kertyneet poistot 31.12. -1 263 -1 256
Kirjanpitoarvo 1.1. 9 136
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 9
Muut aineelliset hyödykkeet 2022 2021
Hankintameno 1.1 1 1
Hankintameno 31.12. 1 1
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 1
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 1
Sijoitukset 2022 2021
Hankintameno 1.1 84 501 82 550
Lisäykset 34 738 1 951
Vähennykset -32 741 0
Hankintameno 31.12. 86 498 84 501
Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -17 441 -95
Arvonalentumiset -19 838 -17 346
Kertyneet arvonalentumiset 31.12. -37 279 -17 441
Kirjanpitoarvo 1.1. 67 060 82 454
Kirjanpitoarvo 31.12. 49 219 67 060
Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä 2022 2021
Lainasaamiset 3 100 685
Yhteensä 3 100 685
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä 2022 2021
Myyntisaamiset 8 15
Lainasaamiset 24 24
Muut saamiset 397 509
Konsernilimiitti 44 348 27 458
Yhteensä 44 777 28 005
Siirtosaataviin ja muihin menoennakoihin sisältyvät olennaiset erät 2022 2021
Muut siirtosaamiset 394 228
Yhteensä 394 228
2022 2021
Osakepääoma 1.1 100 100
Osakepääoma 31.12 100 100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 91 655 91 655
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 91 655 91 655
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1 -24 406 -5 091
Tilikauden tulos -19 547 -19 315
Kertyneet voittovarat 31.12. -43 953 -24 406
Oma pääoma yhteensä 47 803 67 350
Laskelma jakokelpoisen oman pääoman määrästä 2022 2021
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 91 655 91 655
Edellisten vuosien voittovarat -24 406 -5 091
Tilikauden tulos -19 547 -19 315
Yhteensä 47 703 67 250
Velat konserniyrityksille 2022 2021
Ostovelat 119 11
Muut velat 34 300 0
Konsernilimiitti 1 327 33 936
Yhteensä 35 746 33 948
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2022 2021
Lomapalkkavelat 337 475
Palkkojen sivukuluvelat 163 205
Korkovelat 358 114
Yhteensä 859 794
Vakuudet ja vastuusitoumukset 2022 2021
Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta
Rahalaitoslainat 13 000 25 137
Yhteensä 13 000 25 137
Vakuudet
Yrityskiinnitykset 33 800
Kiinteistökiinnitykset 33 800
Pantit 46 816 32 741
Työaikaiset takaukset 374 3 049
Omavelkaiset takaukset 214 214
Yhteensä 115 005 36 004
Luottolimiittien määrä
Käytettävissä olevat luottolimiitit 13 001 25 149
Käytössä olevat luottolimiitit 13 001 25 149
Luottolimiittejä nostamatta 0 0
Käytettävissä olevat takauslimiitit 88 166 105 451
Käytössä olevat takauslimiitit 63 224 98 573
Takauslimiittejä nostamatta 24 942 6 878
Muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Pantit 451
Annetut takaukset ja muut sitoumukset 20 532 10 339
Yhteensä 20 983 10 339
Taseeseen sisältymättömät leasingvuokrasopimukset
Erääntyy 12kk aikana 38 37
Erääntyy > 12kk 42 31
Yhteensä 80 69
Vuokravastuut
Toimitilavuokrat, erääntyy 12 kk aikana 751 1 116
Toimitilavuokrat, erääntyy > 12kk 2 287 1 593
Yhteensä 3 037 2 710
Yhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella 2022 2021
Toimihenkilöitä 45 63
Yhteensä 45 63
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenien palkat on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa ”Lähipiiritapahtumat”.
HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 47 702 699,67 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on -19 547 063,98 euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Vantaalla 14.2.2023
Eero Sihvonen, hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehto, hallituksen jäsen
Anne Korkiakoski, hallituksen jäsen Helena Säteri, hallituksen jäsen
Jani Nokkanen, hallituksen jäsen
Juuso Hietanen, toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Oulu 14.2.2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Pekka Alatalo, KHT
Image 'Tilintarkastuskertomus'!B1 Image 'Tilintarkastuskertomus'!B1 Image 'Tilintarkastuskertomus'!B38 Image 'Tilintarkastuskertomus'!A68 Image 'Tilintarkastuskertomus'!A97 Image 'Tilintarkastuskertomus'!A129 Image 'Tilintarkastuskertomus'!A159 Image 'Tilintarkastuskertomus'!B184
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
x x
iso4217:EUR xbrli:shares iso4217:EUR xbrli:shares 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-01-01 2022-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-01 2021-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 lehto:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 743700YEHY9I3ZDHNX66 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember